Koukeroista, vaikeaselkoista virkakieltä kutsutaan usein kapulakieleksi. Jos teksti on kirjoitettu kapulakielellä, varsinainen asia hukkuu usein hienojen sanakäänteiden, pitkien virkkeiden ja epäselvien lauseenvastikkeiden alle. Lukijan huomio keskittyy tekstin muotoon, ei sisältöön.
Niinpä kapulakielinen teksti jää usein vaille vastakaikua, eikä lukija ymmärrä, miten teksti olettaa tai pyytää hänen toimivan. Ongelma on erityisen suuri silloin, kun kapulakielisen tekstin kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, vanhukset tai henkilöt, joilla on lukihäiriö. Ja juuri edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvat törmäävät elämässään kapulakieleen hyvin paljon, sillä juuri he saavat usein kirjeitä viranomaisilta. Niinpä on mahdollista, että yhteiskunnan tuet jäävät monilta saamatta pelkästään siitä syystä, että viranomaisten käyttämä kieli on ollut liian epäselvää.
Miksi koukeroista virkakieltä kutsutaan kapulakieleksi?
Nimitys kapulakieli on peräisin jo 1800-luvun loppupuolelta. Sillä tarkoitettiin yleensä (huonoa) ruotsin kieltä mutta myös mitä tahansa muuta kieltä, jota oli vaikea ymmärtää. Sittemmin sanan käyttäminen on laajentunut niin, että kapulakieli tarkoittaa nykyisin yleensä vaikeaselkoista, kirjoitettua suomea.
Mutta miksi koukeroinen kieli on juuri kapulakieltä? Miten kapula muka liittyy kieleen? Asiaa on tutkittu, mutta täysin tyhjentävää selitystä sille ei ole löytynyt. Kaksi selitystä on kuitenkin noussut esiin: Kun heitetään kapuloita rattaisiin, häiritään tai estetään jotain toimintaa. Ja kapulakielihän tunnetusti häiritsee tai estää tekstin merkityksen ymmärtämistä.
Toinen selitys liittyy kapulakielen laajaan merkitykseen, siihen että kapulakielenä pidetään mitä tahansa vaikeasti ymmärrettävää kieltä. Jos ihminen puhuu kapula suussa, puheesta on vaikea saada selvää ja kielestä tulee käsittämätöntä.
Eroon kapulakielestä
Oikeuslaitos ja Kela ovat tyypillisiä esimerkkejä kapulakielen käyttäjistä. Se on ymmärrettävää siinä mielessä, että Suomen laki pohjautuu suurelta osin Ruotsin lakiin. Suuri osa lakipykälistä on lähes suoraa käännöstä vanhasta ruotsin kielestä, ja niinpä lakiteksti on perinteisesti aina ollut kapulakielistä. Ja koska Kelan päätökset pohjautuvat Suomen lakeihin, kapulakieli on vallalla myös Kelan asiakkailleen lähettämissä kirjeissä. Tai on ainakin ollut.
Tänä vuonna Kela on päättänyt luopua kapulakielestä tai ainakin vähentää sitä. Kirjeiden tyyliä on muutettu suorasanaisemmaksi ja helppolukuisemmaksi. Kirjeissä ei ole enää pitkiä, koukeroisia virkkeitä, vaan niissä käytetään mahdollisuuksien mukaan lyhyempiä lauseita. Kaikkea informaatiota ei enää yritetä ahtaa yhteen virkkeeseen.
Muutos tähtää siihen, että ihmiset ymmärtäisivät kertalukemalla, mitä heidän odotetaan tekevän tai millaisen päätöksen heitä koskeva asia on saanut. Nykyihmiset eivät nimittäin ole tottuneet lukemaan pitkiä ja koukeroisia tekstejä, vaan he haluavat saada tarvitsemansa informaation mahdollisimman vähällä vaivalla.
Toivottavasti kapulakielestä aletaan luopua Kelan lisäksi myös muissa kapulakieltä käyttävissä instituutioissa. Olisi kaikkien etu, että kapulakielestä luovuttaisiin kokonaan ja myös virallisista teksteistä tulisi helpommin ymmärrettäviä. Käytäntö voisi vähentää myös rikollisten porsaanreikätoimintoja, mikä olisi pelkästään hyvä asia yhteiskunnalle. Olen myös vahvasti sitä mieltä, että kielen koukeroisuus itsessään ei lainkaan lisää kielen arvoa.
Mitä mieltä te muut olette, tarvitsemmeko edelleen kapulakieltä vai onko aika jo ajanut sen ohi?
Kapulakieli on vaikeaselkoista virkakieltä.
