Joskus saattaa vahingossa kiinnittää huomiota johonkin pieneen kielelliseen epäloogisuuteen, jolla ei ole yhtikäs mitään merkitystä kielen eikä kommunikoinnin kannalta. Asia saattaa silti jäädä häiritsemään ja mietityttämään.
Tällä kertaa tuollainen mitätön mieleeni juolahtanut pikkuasia on asemarakennusten viralliset nimitykset: linja-autoasema ja rautatieasema. Eikä niissä mitään ongelmaa edes ole silloin, jos ne esiintyvät erikseen; jos ne kuitenkin esiintyvät samassa tekstissä, nimitysten epäloogisuus alkaa helposti ärsyttää kieli-ihmistä.
Juna-asema ja maantieasema?
Linja-autoasema on linja-autojen lähtö- ja paluupaikka, jossa ihmiset nousevat busseihin ja niistä pois. Niinpä linja-autoasema on oivallinen nimitys paikalle. Samalla logiikalla rautatieaseman nimi pitäisi olla juna-asema: siellä kulkuvälineenä on bussin sijasta juna. Mutta ei: junien asema onkin rautatieasema, vaikka linja-autoasema ei ole mikään maantieasema. Ärsyttävän epäloogista! Miksi suomen kieli on niin hankala tässäkin asiassa?
Linja-autoasema ja rautatieasema ulkomaiden mallin mukaan
Mutta hetkinen: eihän tämä olekaan suomen vika! Muissakin kielissä esiintyy aivan sama epäloogisuus. Bus station ja railway station. Busstasjon ja jernbanestasjon. Suomihan seuraa tässä asiassa vain isompien esimerkkiä! Mutta miksiköhän sitten ulkomailla on alettu nimetä asemia epäloogisesti?
Onkohan mahdollisesti voinut olla niin, että asemat on alun perin nimetty niiden kauas näkyvän erityispiirteen mukaan? Linja-autoasemasta ei tullut maantieasemaa, sillä maanteitä oli joka puolella. Linja-autoaseman erotti muista rakennuksista kuitenkin se, että sen pihalla oli paljon linja-autoja.
Rautatie puolestaan erottui maisemasta hyvin, vaikka junia olisikin pysähtynyt siellä vain harvakseltaan. Siksi sitä alettiin sanoa rautatieasemaksi eikä juna-asemaksi. Tämä kaikki on vain omaa spekulaatiotani, mutta voi siinä pieni totuuden siemen piillä.
Metroasema sekoittaa pakkaa
Pääkaupunkiseudulla on lisäksi vielä kolmannenlaisia julkisen liikenteen asemia: metroasemia. Ne on nimetty kulkuvälineen mukaan, vaikka itse metroja näkyy asemilla vain hetken aikaa kerrallaan. Kiskot sen sijaan ovat näkyvä osa metroasemaa rautatieaseman tavoin. Tosin metroasema on yleensä maan alla, kun taas rautatieasema sijaitsee maan pinnalla.
Onko metroasema saanut nimensä kulkuneuvon mukaan juuri siksi, että se erottuisi rautatieasemasta? Molemmissahan on kiskot; kulkuneuvo on oikeastaan ainoa metro- ja rautatieaseman erottava tekijä niiden sijainnin lisäksi.
Matkakeskus muuttaa asioita
Suuret matkakeskukset alkavat vähitellen korvata yksittäiset linja-auto- ja rautatieasemat yhä useammissa suurissa kaupungeissa, joissa on sekä bussi- että junaliikennettä. Sanovatko ihmiset sitten menevänsä matkakeskukseen linja-auto- tai rautatieaseman sijasta? Vai menevätkö ihmiset yhä vanhaan tuttuun tapaansa linja-autoasemalle ja rautatieasemalle?
Matkakeskusten myötä kielestä voi kadota taas yksi pieni vivahde; yksi pohdinnan aihe, jota matkakeskus ei voi monista hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta tarjota. Onneksi se kuitenkin pystynee tarjoamaan tilalle jotakin muuta kielellistä pohdittavaa!
Linja-autoasema voisi periaatteessa olla nimeltään maantieasema, jos käytettäisiin samaa logiikkaa kuin rautatieaseman nimessä.
