Kotimaisten kielten keskus Kotus julkaisee vuosittain listan sanoista, jotka on otettu sen sanatietokantaan kuluneen vuoden aikana. Sanat ovat joko aivan uusia tai muuten ajankohtaisia. Osa niistä jää varmasti pian unohduksiin, kun taas jotkut päässevät aikanaan sanakirjaan asti.
Vuoden 2014 sanalista julkaistiin 23.1.2015, ja kyllähän siinä taas hämmästeltävää riittää. Listat ovat aina mielenkiintoista luettavaa; osa sanoista on täysin vieraita ja osa taas kuulostaa niin perussanastolta, että niiden ”pääsemistä” listalle oikein ihmettelee. Niin kävi tänäkin vuonna.
Nevöhööd
Hauskin uusi termi, jonka minä bongasin Kotuksen poiminnoista, on cheekismi. Sen selityksenä on ”rap-artisti Cheekin sanoituksista poimittu usein jonkinlaisen elämänohjeen kiteyttävä ilmaus”. Miksi juuri Cheek on saanut tämän kunnian? Miksei puhuta elastimismista? Tai robinismista? Miten olisi isacelliotismi? No, ehkä juuri Cheek on tosiaan elämänohjeiden guru. Tai sitten hän vain on ilmiö. Ihmettelen kyllä suuresti, jos cheekismi-termi jää elämään ja sitä käytetään vielä kymmenien vuosien kuluttua.
Muita minulle uusia listan sanoja ovat esimerkiksi e-urheilu, ERVA, lapsijalanjälki, leikkilähetti, misellivesi, nielurajoitin ja ukkoskyykky. Toisaalta ne eivät vaikutakaan minun arkielämääni yhtään mitenkään, joten yleissivistymättömyyteni niiden suhteen sallittaneen. Sen sijaan minua hieman hävettää, etten ollut kuullut termiä retronyymi ennen listan lukemista. Sehän nyt kuitenkin on kieleen liittyvä ilmaus. Mutta ei sitä näköjään ihan kaikesta voi olla perillä, ei edes omalla mukavuusalueellaan…
Uusia sanoja muka?
Listalla keikkuu myös muutama sellainen sana, joita minä väittäisin käytetyn jo vuosikausia. Luultavasti olen kuitenkin väärässä ainakin osittain; sanat vain ovat niin tuttuja ja arkisia, että niitä saattaa luulla käyttäneensä kauemmin kuin todellisuudessa onkaan. Listan sanoista sellaisia ovat esimerkiksi dataaminen, ebola, erityisherkkä, evakkopäiväkoti, halpabussiyhtiö, kalifaatti, kivijalkakauppa, kombo, laatikkoajattelu, lörtsy, pystykahvit, rengashotelli, väistökoulu ja yritysliikunta.
Mielestäni näitä sanoja ei tarvitsisi olla listalla ollenkaan, olivatpa ne miten ajankohtaisia tahansa. Varsinkin kun ajankohtaisuus on niin suhteellista.
Esimerkiksi lörtsy-termin ajankohtaisuuden ymmärtää, kun muistelee viime vuonna vellonutta nimijupakkaa, mutta mitä ajankohtaista on vaikkapa pystykahveissa? Minä ja kaverini vedimme ”pystäreitä” jo toistakymmentä vuotta sitten. Kysymyksessä ei kylläkään aina ollut kahvinjuonti, mutta aina siinä jotakin nestettä meni kurkusta alas pystyasennossa. Pystymehut oli siis meillä yhtä yleinen termi kuin pystykahvit. Mutta koska koko porukka ei välttämättä juonut samaa nestettä, seisoen juoduista mukillisista käytettiin usein pelkkää yleisnimitystä ”pystärit”.
Veikkaan, että suuri osa näistä mielikuvissani vanhoista sanoista säilyy suomen kielessä ja päätyy vielä joskus sanakirjaan. Esimerkiksi tuo dataaminen on vallan mainio termi, joka kertoo yhdellä sanalla kaiken oleellisen sen sijaan, että käytettäisiin ilmaisua ”tietoteknisten viestintävälineiden (älypuhelimen ym.) käyttäminen”. Sitä paitsi meidän suvussamme on alettu käyttää dataamista terminä jo vuosia sitten, kauan ennen älypuhelimia kun läppärit vielä olivat kehityksen huippua, joten se siitä senkin termin ajankohtaisuudesta…
Aika näyttää
Kotuksen vuotuinen sanalista antaa yleiskuvan siitä, mitä suomen kielen sanastossa on tapahtunut vuoden mittaan. Sen lisäksi siitä saa tietoa Suomen ja koko maapallon tapahtumista. Tuskin viime vuoden listalla olisi ebolaa, jos se ei olisi riehunut maailmalla niin rajusti. Myös Putin-juustot ja vastapakotteet kertovat maailman melskeistä, jotka ovat vaikuttaneet Suomeenkin.
Monet listan sanoista unohtuvat tapahtumien myötä, mutta yllättäjäsanojakin saattaa listalta löytyä. Eihän sitä tiedä, vaikka kymmenen vuoden päästä kliktivismi ja slaktivismi olisivat ihan perussanastoa!
Vaipuuko cheekismi ajan myötä unholaan varjon lailla vai päätyykö se sanakirjaan asti?
