Sotšin (tai Sotshin, kuten monessa paikassa kirjoitettiin perinteisen suomalaisen translitterointikäytännön vastaisesti) talviolympialaiset päättyivät viime viikonloppuna.
Toimittajat äänessä
Urheilusuoritusten lisäksi seurasin kiinnostuneena tietysti myös selostajien, studioisäntien/-emäntien, kommentaattoreiden ja kisapaikoilla työtänsä tehneiden toimittajien kielellisiä edesottamuksia, kieli-ihminen kun olen.
Mielestäni nämä ihmiset selvisivät työstään oikein mallikkaasti. Kisoja seuratessani pysähdyin välillä jopa ihmettelemään, miten hyvin esimerkiksi selostaja pystyi pitämään pakan kasassa kiivastahtisessa jääkiekko-ottelussa ja kuinka kannustavasti toimittaja suoriutui urheilusuorituksensa juuri päättäneen, pettyneen urheilijan haastattelusta.
Katselin ja kuuntelin ilahtuneena myös, kuinka sujuvasti toimittajat osaavat vieraita kieliä, monet vieläpä useampaa. Toimittajat ovat todellakin alansa rautaisia ammattilaisia!
Toimittajilla myös parannettavaa
Jottei menisi pelkäksi kehumiseksi, löysin toimittajien kielenkäytöstä myös huomautettavaa. Ymmärtääkseni toimittajien oletetaan edelleen käyttävän työssään huoliteltua yleiskieltä, johon sovelletaan kirjakielen sääntöjä. Sillä korvalla kuunneltuna muutamia kielivirheitä nousi kisojen aikana toistuvasti esiin. Räikein ja kenties yleisin niistä oli mielestäni possessiivisuffiksin käytön laiminlyönti. ”Hänen suoritus epäonnistui”, ja kieli-ihminen kiehui kiukusta.
Toinen korvaan särähtänyt kielikummajainen oli legendaarinen toimesta-sanan väärinkäyttö erityisesti jääkiekkoselostuksissa. Usein ”kiekko vietiin päätyyn suomalaisten toimesta” ja ”hyökkäys käynnistyi venäläisten toimesta”.
Kolmantena huomioni kiinnittyi vääriin viittaussuhteisiin: ”Ruotsalaispelaaja syöttää kiekon ketjukaverilleen, joka pomppii laidan yli”. Ja taas kieli-ihminen näki punaista, sillä todellisuudessa se oli kiekko, joka pomppi. Myös kongruenssivirheitä ja tavan adessiivia esiintyi toisinaan, kun ”kanadalaiset tuli vauhdilla”.
Nopeatempoisen urheilun, kuten jääkiekon, selostuksen aikana esiintyvät pienet kielivirheet ovat toki täysin ymmärrettäviä, mutta jos samat virheet toistuvat kerta toisensa jälkeen, asialle olisi hyvä tehdä jotain tulevaisuutta silmällä pitäen. Sujuva ja virheetön kielenkäyttö antaa toimittajasta ammattimaisemman vaikutelman sekä lisää selvästi katsojan nautintoa.
Eräästä selostajasta ja osittain hänen kielenkäytöstään noussut kohu todistaa hyvin sen, miten tärkeää hyvän kielen käyttäminen myös urheiluselostuksissa suomalaisten mielestä on.
Mieleeni herää kysymys, kiinnittävätkö televisio- ja radioyhtiöt huomiota selostuksissa käytettyyn kieleen ja mahdollisiin kielivirheisiin. Selostajat eivät selostuksen tiimellyksessä nimittäin välttämättä itse edes huomaa tekemiään kielivirheitä, ja ilman toisen ihmisen antamaa palautetta samat virheet toistuvat helposti lähetyksestä toiseen. Pienet kielivirheet olisi helppo korjata, ja se olisi varmasti kaikkien yhteinen etu.
Kommentaattorit oman alansa asiantuntijoita
Toimittajien lisäksi äänessä olivat paljon myös urheilusuorituksia analysoineet kommentaattorit. He antoivat lajikohtaisen asiantuntemuksensa ansiosta katsojalle runsaasti hyödyllistä tietoa eri urheilulajeista ja toivat samalla mukavaa vastapainoa selostajien selostukseen. Kommentaattoreita kuunnellessani en kuitenkaan voinut olla huomaamatta, miten arkista puhekieltä monet heistä käyttivät ja millaisia kielivirheitä osa heistä teki jatkuvasti.
On kuitenkin pidettävä mielessä, etteivät kommentaattorit yleensä ole viestinnän ammattilaisia eikä heidän tarvitse sellaisina esiintyäkään. Heidän ei siis myöskään oleteta puhuvan huoliteltua yleiskieltä. Sen sijaan heidän tehtävänään on omalla asiantuntemuksellaan antaa urheilulajeista syvällisempää tietoa kuin toimittaja yksin pystyy tarjoamaan.
Tässä tehtävässä Sotšin olympiakilpailujen aikana esiintyneet suomalaiskommentaattorit onnistuivat mielestäni oikein hyvin, ainakin ne, joiden kommentointeja minä kuulin. Vaikka korvani on tarkka kieliasioiden suhteen, pystyn kuitenkin katsomaan kommentaattoreiden arkista puhetyyliä ja kielivirheitä ainakin jossain määrin läpi sormieni. Ihme kyllä!
Suomen kielellä paikkansa myös olympialaisissa
Sotšin olympialaisten yhteydessä käytetystä kielestä jäi kaikesta huolimatta hyvä maku. Suomen kieli elää ja on voimissaan, ja se kehittyy myös jokaisen urheiluselostuksen ja siinä esiintyvien kielikukkasten myötä. Ja mikäpä onkaan sen hienompaa kuin jännittää suomalaisten urheilijoiden suorituksia sointuisasti soljuvan suomenkielisen selostuksen pauhatessa taustalla!
Sotšin talviolympialaiset jättivät monia hyviä muistoja.
