Suomen kielen oppitunnilla laajennettiin adjektiivisanavarastoa vastakohtia pänttäämällä. Kun päästiin sanapariin raaka – kypsä, asiasta tuli hieman mutkikkaampi. Noiden kahden sanan merkitys nimittäin vaihtelee hyvinkin paljon sen mukaan, mitä substantiivia ne määrittävät.
Raaka ja kypsä ruoka-aine
Kun hedelmä, marja tai jokin muu luonnon anti ei ole vielä syömäkunnossa, se on raaka. Myös liha, kala ja muut ruoka-aineet ovat raakoja silloin, kun niitä ei ole vielä kypsennetty mitenkään. Usein raa’asta pitää tehdä kypsä, jotta se kelpaisi ihmisravinnoksi. Ei kuitenkaan aina: esimerkiksi porkkana on täysin syötäväksi kelpaavaa ja maukasta sekä raakana että kypsennettynä.
Nyrkkisääntönä voi muistaa: Raaka tarkoittaa yleensä ’ei vielä valmista, kypsymätöntä, käsittelemätöntä’. Kypsä puolestaan on vastaavasti ’valmis, ravinnoksi sopiva, käsitelty’.
Raaka ihminen
Entäpä jos se raaka tapaus onkin ihminen? Voiko tuota ruoka-aineisiin liittyvää raa’an määritelmää soveltaa ihmisiin? Onko raaka ihminen ’ei vielä valmis, kypsymätön, käsittelemätön’? No tavallaan.
Raaka ihminen on julma ja siinä mielessä kypsymätön. Voi varmaankin sanoa, että hän ei ole emotionaalisesti valmis toimimaan oletetulla tavalla elinympäristössään. Käsittelemättömyyteen on vaikea ottaa kantaa; hän voi olla käsittelemätön tai sitten häntä on yritetty käsitellä esimerkiksi psykiatrisessa hoidossa, mutta tulokset ovat jääneet vähäisiksi.
Raaka hedelmä muuttuu ajan myötä kypsäksi itsestään, mutta raa’asta ihmisestä ei välttämättä koskaan tule kypsää.
Kypsä ihminen
Millainen sitten on kypsä ihminen? Sanaparilla voidaan tarkoittaa kahtakin asiaa. Joskus kypsällä ihmisellä tarkoitetaan seestynyttä, viisasta, kaikin puolin mallikansalaista, jolla on harkintakykyä ja tilannetajua vaikka muille jakaa.
Toisaalta ihminen voi olla kypsä johonkin, esimerkiksi kypsä odottamaan jotakin. Silloin kypsän synonyymina voi käyttää sanaa kyllästynyt: ihminen on kypsä, kun hän ei enää jaksa.
Raa’asta kypsäksi vai päinvastoin?
Marjat ja hedelmät muuttuvat itsestään raaoista kypsiksi. Liha ja kala tarvitsevat samaan muutokseen ihmisen apua. Ihminen voi muuttua raa’asta julmurista kypsäksi, viisaaksi vanhukseksi mutta harvoin ihan itsekseen, ilman ulkopuolista tukea.
Toisaalta ihminen voi muuttua myös kypsästä raa’aksi: jos hän on oikein kyllästynyt johonkin epäkohtaan elämässään, päässä voi sumeta ja hän voi tehdä jopa hyvinkin julmia tekoja korjatakseen kyllästyksen kohteensa.
Ehkä ei ole ihme, että suomea vieraana kielenä opiskelevat joutuvat tekemään tosissaan töitä oppiakseen kaikki suomen kielen sanojen merkitykset ja niiden vivahteet. Suomalaiselle raaoissa ja kypsissä ei ole mitään hankalaa, mutta muualta tullut suomen kielen opiskelija joutuu oikein pänttäämään muistaakseen, mitä raaka ja kypsä milloinkin tarkoittavat. Raakaa peliä tämä suomen opiskelu…
Raaka ja kypsä porkkana – molemmat silti maistuvia!
