Aukioloaikojen merkitseminen näyttää olevan monelle haastavaa. Harmittavan harvoin nimittäin näkee, että aukioloaikojen kirjoittamisessa olisi noudatettu kielioppisääntöjä kaikilta osin. Yleisimpiä kompastuskiviä on viisi: viivan pituus, välilyönnit, lyhenteet, kaksoispiste ja turhat sanat.
Viivan pituus
Ajanmääreissä tulisi käyttää normaalia ajatusviivaa eli en dash -merkkiä: ma–pe klo 10.00–18.00. Myös hieman pidempi em dash -merkki (—) käy. Sen sijaan lyhyt viiva eli näppäimistöstäkin yhden painalluksen takaa löytyvä yhdysmerkki (-) ei ole kielioppisääntöjen mukainen tuollaisissa ilmauksissa.
Välilyönnit
Joskus viivan molemmille puolille näkee laitettavan vielä välilyönnin. Se ei ole suositeltavaa, paitsi jos se selventää asiaa oleellisesti. Tuo selvennysnäkökohta on aukioloaikojen merkitsijän omassa harkinnassa.
Normaalitilanteissa välilyöntiä viivan molemmin puolin ei siis tarvitse. On kuitenkin muistettava, että jos laittaa välilyönnin viivan toiselle puolelle, se on laitettava myös toiselle. Yhdenmukaista sen olla pitää!
Lyhenteet
Aukioloajanilmauksissa käytetään yleensä kellon ja viikonpäivien lyhenteitä (klo, ma, ti, ke, to, pe, la, su). Vaikka suomen kielessä lyhenne päättyy hyvin usein pisteeseen, homma ei toimi niin näissä tapauksissa. Silti kellon ja viikonpäivien lyhenteitä näkee yllättävän (ja harmittavan) monesti pisteellisinä.
Kaksoispiste
Jos suomen kielessä halutaan ilmaista tarkkaa kellonaikaa, se tehdään erottamalla tunnit ja minuutit toisistaan pisteellä. Joissakin muissa kielissä samaan tehtävään käytetään kaksoispistettä. Kyseessä on siis vain kosmeettinen ilmiö, mutta suosikaamme suomalaista siinäkin!
Turhat sanat
Etenkin viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota siihen, että monet eivät tyydy kertomaan simppelisti, että liike on auki klo 10–18. Ei, he lisäävät vielä loppuun muka täsmentävät sanat: välisenä aikana. Se on kuitenkin turhaa! Jo tuo en dash -pitkä viiva kertoo lukijalle, että avoinna ollaan ensin mainitun ja jälkimmäisen kellonajan välisenä aikana.
Virheiden syitä
- Aukioloaikalappuja väsätään usein kiireessä, mikä lisää virheiden riskiä.
- Pitkää viivaa ei löydy näppäimistöstä yhden painikkeen takaa, mikä ei ainakaan innosta sen käyttöön.
- Monen mielestä välilyönti – lyhyt viiva – välilyönti -yhdistelmä on aivan loistava oikean aikamerkintätavan korvaaja.
- Jotkut ajattelevat virheellisesti, että lyhenteen loppuun kuuluu aina piste.
- Ulkomaankieliä on aina kiva matkia, joten kellonajoissakin saatetaan käyttää kaksoispistettä.
- Aina on joku, joka ajattelee, että kaikki pitää vääntää rautalangasta mahdollisimman monisanaisesti.
Kieli-ihmisen täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka nuo virheet harmittavatkin, pääasia kuitenkin on aina se, että sanoma menee perille. Aukioloaikojen suhteen se tarkoittaa sitä, että jos asiakkaat osaavat käyttää tarvitsemiaan palveluja silloin, kun ne ovat saatavilla, kielioppivirheet jäävät käytännössä usein toissijaisiksi. Suotavaa kuitenkin olisi, että suomen kielen sääntöjä noudatettaisiin tässäkin, joskus mitättömältä tuntuvassa pikkuasiassa.
Kirjoitukseen on jätetty 2 kommenttia:
Hei! Mielestäni viikonpäivien lyhenteet ovat aina pienillä kirjaimilla, vai olenko väärässä ja tässä esim. pitäisi ollakin Ma – pe ?
Laakkonen KUOPIO
Veljekset Laakkonen Oy
Kallantie 10-12, 70400 Kuopio
ma-pe 9-18, la 10-15
Artikkelin kirjoittaja
Totta, viikonpäivien lyhenteet kirjoitetaan pienillä kirjaimilla. Paitsi tietysti silloin, jos ne aloittavat uuden virkkeen. Jos teksti on rivitetty monelle riville (kuten esimerkissäsi), on makuasia, aloittaako yleisnimellä alkavat rivit isolla vai pienellä alkukirjaimella. Itse aloittaisin pienellä tässäkin tapauksessa.