Kieliluotsi
Kieliluotsin lokikirjassa julkaistaan blogikirjoituksia kielestä ja sen ilmiöistä sekä Kieliluotsille ajankohtaisista asioista. Lokikirjasta löytyy myös suomen kieliopin hankalia kohtia käsitteleviä käytännön kielivinkkejä. Vastaamme mielellämme kommentteihinne ja aiheeseen liittyviin kysymyksiinne, joten kerrottehan ajatuksenne meille!
Vuosi on taas vaihtunut, ja Kotus on perinteiseen tapaansa julkaissut listan viime vuoden uusista sanoista. Jotkut niistä tuntuvat vanhoilta tutuilta, jo kauan käytössä olleilta, toisia taas en ollut ennen listaan tutustumista ikinä kuullutkaan. Mutta tarvitseeko suomen kieli niitä kaikkia?
Taas on joululauluaika! Kieli-ihmisenä olen aina, jo lapsesta asti, kuunnellut myös joululaulujen sanoja tarkasti. Aina minulle ei kuitenkaan ole ollut ihan selvää, mitä lauluissa oikeasti sanotaan. Tässä muutamia joululaulujen kohtia, jotka olen aluksi kuullut väärin, sekä syy väärinkäsitykseen.
Suomen kielen oppitunnilla laajennettiin adjektiivisanavarastoa vastakohtia pänttäämällä. Kun päästiin sanapariin raaka – kypsä, asiasta tuli hieman mutkikkaampi. Noiden kahden sanan merkitys nimittäin vaihtelee hyvinkin paljon sen mukaan, mitä substantiivia ne määrittävät.
Norjan pohjoisimmilla saamelaisalueilla tapahtuu. Finnmarkin ja Tromsin läänit ovat yhdistymässä, ja uudelle läänille pitäisi nyt keksiä sopiva nimi. Monet ovat sitä mieltä, että alueen vahvan saamelaisuuden tulisi käydä nimestä ilmi muutenkin kuin siten, että nimi olisi käännettävissä saameksi.
Joka-aamuinen juoksulenkkini vie ohi talon, jonka seinässä on kyltti: ”Täällä vaanin minä.” Kaiken lisäksi kyltissä on maailman kilteimmän näköisen koiran kuva. Kyltti särähtää kielikorvaani joka aamu. Koiratko muka vaanivat? Ja vielä noin kiltinnäköiset?
Suomessa on viime päivinä virinnyt ehkä jopa yllättävän kiihkeä kieliaiheinen keskustelu, kun Aamulehti ilmoitti aloittavansa kielellisesti sukupuolineutraalin linjan muun muassa tittelien suhteen.