Aukioloaikojen merkitseminen näyttää olevan monelle haastavaa. Harmittavan harvoin nimittäin näkee, että aukioloaikojen kirjoittamisessa olisi noudatettu kielioppisääntöjä kaikilta osin. Yleisimpiä kompastuskiviä on viisi: viivan pituus, välilyönnit, lyhenteet, kaksoispiste ja turhat sanat.
Aihearkisto: Lokikirjoitukset
Pääsiäinen päästää – mutta mistä?
Pääsiäinen on kristillisessä maailmassa tärkeä juhla-aika. Silloin muistellaan Jeesuksen elämän viimeisimpiä tapahtumia. Mutta mistä pääsiäinen oikeastaan päästää? Voivatko sitä juhlia muutkin kuin kristityt?
Äijä hyvä, ämmä paha
Suomen yleiskielessä puhutaan miehistä ja naisista, mutta murteissa etenkin vanhemmille miehille ja naisille on muitakin termejä. Miehiin viittaavia sanoja ukko ja äijä pidetään usein positiivisina mutta naisiin viittaavia akkaa ja ämmää negatiivisina. Missä tasa-arvo?
Parempi onneton kuin onnivapaa
Eräs lihamainos saa kielipuritaanin näkemään punaista. Se on mainos, jossa suositaan ja jopa suositellaan käyttämään suomen kielessä lainatavaraa suomen oman rakenteen kustannuksella.
Viime vuoden sanatulokkaita
Vuosi on taas vaihtunut, ja Kotus on perinteiseen tapaansa julkaissut listan viime vuoden uusista sanoista. Jotkut niistä tuntuvat vanhoilta tutuilta, jo kauan käytössä olleilta, toisia taas en ollut ennen listaan tutustumista ikinä kuullutkaan. Mutta tarvitseeko suomen kieli niitä kaikkia?
Joululauluja väärin kuultuina
Taas on joululauluaika! Kieli-ihmisenä olen aina, jo lapsesta asti, kuunnellut myös joululaulujen sanoja tarkasti. Aina minulle ei kuitenkaan ole ollut ihan selvää, mitä lauluissa oikeasti sanotaan. Tässä muutamia joululaulujen kohtia, jotka olen aluksi kuullut väärin, sekä syy väärinkäsitykseen.