Vuoden 2014 alussa kustantaja tarjosi käännettäväkseni Helena Neraalin kirjoittamaa norjankielistä riistakeittokirjaa. Otin haasteen vastaan hyvin innostuneena, sillä sekä norjan kieli että norjalaiset herkut ovat aina olleet erittäin lähellä sydäntäni. Enkä pettynyt odotuksissani!
Parisataasivuisesta kirjasta Hirvi keittiössä löytyy tietysti kasapäin maukkaiden riistaruokien ohjeita mutta myös vankalta asiapohjalta kirjoitettuja pidempiä tekstejä (esimerkiksi eläimen käsittelystä kaatamisen jälkeen), aivan upeita valokuvia sekä pienempiä, kevyempiä tekstinkappaleita (esimerkiksi hirvestä kertova runo).
Kirja todellakin tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille. Ruokalajin valmistusohjeet ja valmiista ruoista otetut valokuvat nostattavat veden kielelle, silmä lepää reseptien lomassa komeilevissa mahtavan hienoissa maisemakuvissa ja mielikuvitus lähtee helposti metsästäjien mukaan hirvijahtiin syksyisenä päivänä.
Tätä kirjaa voi hyödyntää keittiössään, vaikka ei riistan mausta pitäisikään, sillä useimpia ruokaohjeita on helppo muunnella myös muusta lihasta tehtäviksi. Kirja tarjoaa myös herkullisten leipien, perunaruokien, kastikkeiden, salaattien sekä muiden lisäkkeiden ohjeita, joten tästä riistakeittokirjasta on paljon iloa jopa kasvissyöjälle!
Olen itse laittanut ruokaa ja leiponut paljon norjankielisten ohjeiden avulla sekä Suomessa että Norjassa asuessani, joten norjalainen keittiöön ja ruoanlaittoon liittyvä perussanasto oli minulle entuudestaan tuttua. Riistaa en ollut kuitenkaan koskaan ennen valmistanut.
Siitä huolimatta luotin perusosaamiseeni ja olin jo ennen kirjan kääntämisprosessin aloittamista melko varma, että riistakeittokirja on minulle helppo, mukava ja nopea käännettävä. Olettamukseni pitikin suurelta osin paikkansa, sillä valtaosa kirjan kääntämisestä sujui nopeasti ja vaikeuksitta. Pari pientä ongelmakohtaa kuitenkin ilmeni.
Rømme ruokaohjeissa
Kirjan norjalaisuus ja norjalaisnäkökulmat aiheuttivat minulle yllättävän paljon päänvaivaa. Norjassa asuneena tiesin kyllä jo etukäteen, että norjalaisten ja suomalaisten ruokakauppojen valikoimat eivät täysin vastaa toisiaan. Ja niinhän siinä kävikin, että kirjan ruokaohjeissa oli muutama sellainen aine, jota on vaikea saada Suomesta, muun muassa rømme.
Se on eräänlainen smetanan ja kermaviilin välimuoto, jolle sanakirja antaa suomennokseksi yleensä hapankerma. Norjalaiset käyttävät rømmeä erittäin paljon ruoanlaitossa ja leivonnassa, joten ei ole ihme, että tässäkin kirjassa sitä esiintyi. Onneksi joissakin ohjeissa sen korvaajaksi oli ehdotettu turkkilaista jogurttia, joten ongelman pystyi osittain kiertämään!
Jouduin kuitenkin puntaroimaan, miten suomennan sanan sellaisissa ohjeissa, joissa korvaavaa vaihtoehtoa ei esitetty. Jos nimittäin käyttäisin sanaa hapankerma, monet suomalaiset voisivat mieltää sen smetanaksi, jolloin ruoasta ei tulisi ihan samanlaista kuin rømmeä käytettäessä.
Jos taas antaisin nimen olla norjankielisessä asussaan, monikaan suomalainen ei välttämättä ymmärtäisi sitä ja ruokaohje jäisi ehkä kokonaan hyödyntämättä. Siinä tapauksessa pitäisi ainakin laittaa sulkuihin selitys siitä, millaisesta aineesta on kysymys… Pohdittavaa riitti!
Hirven ruhon osat
Toinen kääntäjän kannalta vaikea asia oli kirjan lopussa esiintyvä lihakartta, jossa esiteltiin hirven ruhon osat. Toki vastaavia lihakarttoja on saatavana suomeksikin… niin ainakin luulin. Ja kyllähän niitä lihakarttoja löytyikin sekä Internetistä että kirjaston tietokirjoista, mutta niitä tarkemmin tutkaillessa tulikin yllättäen seinä vastaan. Norjassa taitaa olla hieman erilainen hirven osien jakamisjärjestelmä kuin Suomessa. Alueet olivat erimuotoisia, ja norjankielisissä lihakartoissa termejä on enemmän.
Sanakirjoistakaan ei ollut apua: niiden mukaan sekä mørbrad että innerlår ovat suomeksi sisäpaisteja; tosin innerlår on myös paahtopaisti, samoin kuin flatbiff. Monissa ruokaohjeissa oli mainittu, että ruokalajiin tulee käyttää joko mørbradia tai innerlåria, joten jos sanakirjoja olisi uskominen, suomeksi olisi käytettävä joko sisäpaistia tai sisäpaistia. Se ei kuitenkaan kuulostanut korvaani ollenkaan hyvältä. Niinpä asiaa oli lähdettävä tutkimaan tarkemmin!
Sanakirjat, Internetin ihmeellinen maailma ja vanha kunnon kirjasto saivat nyt jäädä. Ensiksi suuntasin lähikauppani lihatiskille kysymään neuvoa. Kumpikaan paikalla olleista henkilöistä ei osannut auttaa, vaikka toinen heistä olikin ottanut kysymykseni niin vakavasti, että oli tutkinut asiaa vielä illalla kotonaan.
Lisäksi lähetin avunpyynnön myös eräälle norjankielentaitoiselle ruotsinkieliselle tuttavalleni. Hänkin oli hyvin avulias ja lähetti erään löytämänsä lihakartan minulle. Siitäkään ei kuitenkaan valitettavasti ollut juuri apua. Häneltä sain kuitenkin vinkin, että Riistakeskuksen väki voisi tietää asiasta enemmän. Koska Riistakeskuksen Haminan toimisto sijaitsee hyvin lähellä kotiani, päätin lähteä ongelmieni kanssa ihan paikan päälle.
Kun pääsin paikalle ja esitin asiani, koko toimistossa työskentelevä kolmikko ryhtyi välittömästi selvityspuuhiin. Yksi alkoi tutkia Internetiä ja toinen kirjoja, ja kolmas otti yhteyttä Riistakeskuksen omaan ruotsinkieliseen kääntäjään. Ystävällinen ja avulias henkilökunta käänsi todellakin kaikki kivet saadakseen minulle apua, mutta valitettavasti tulos ei tälläkään kertaa pienistä edistysaskelista huolimatta ollut täysin toivotunlainen. Termijako ei vieläkään selvinnyt täysin, vaikka kirja olisi muuten jo ollut valmis lähetettäväksi kustantajalle. Suuret kiitokset kuitenkin kaikille, jotka uhrasivat aikaansa auttaessaan minua etsinnässä!
Eipä siinä sitten auttanut mikään muu kuin pähkäillä omassa päässään sanakirjojen, lihakarttojen ja tietokirjojen avulla, mistä ruhon osasta olisi järkevintä käyttää mitäkin suomenkielistä nimitystä. Ongelmaa tavallaan vielä vaikeutti se, että norjankielisen sanan suomenkielisen käännöksen tulee joka tilanteessa olla johdonmukaisesti sama.
Ei olisi mitenkään käynyt päinsä, että olisin joissakin kohdissa käyttänyt esimerkiksi innerlårista käännöstä sisäpaisti ja toisessa yhteydessä kääntänyt saman sanan paahtopaistiksi, vaikka jossakin vaiheessa tuollainen menettelytapa olisi kieltämättä tuntunut houkuttelevalta. Kun lähetin käännöksen kustantajalle, mainitsin tietysti sanasto-ongelmasta myös hänelle, ja lopulta saimme yhdessä viilattua kaiken lopulliseen kuosiinsa.
Kirja käteen ja kokkaamaan
Vaikeuksien kautta voittoon! Haastavan käännösprosessin tuloksena painosta tuli ulos herkullinen, näyttävä ja monipuolinen riistakeittokirja, josta jokainen varmasti löytää omat suosikkinsa. Suosittelen kokeilemaan myös niitä vähän erilaisempia ruokaohjeita!
Hirvi keittiössä -kirja on oiva opus herkullisten riistaruokien valmistamiseen.
