Ilta-Sanomat uutisoi torstaina 20.3.2014 laajasta veronpalautushuijauksesta, jossa yritettiin kalastella luottokortti- ja verkkopankkitietoja sähköpostitse. Sähköpostiviestissä kerrottiin, että vastaanottaja saa 767 euroa veronpalautusta ja että rahojen saamiseksi on palautettava veronpalautusanomus. Viestissä oli mukana linkkejä, jotka veivät veroviranomaisten sivustoa muistuttavalle urkintasivulle.
Alun perin englanninkielisen sähköpostiviestin suomeksi käänsi freelance-kääntäjä Esa Turkulainen. Ilta-Sanomien 24.3.2014 haastattelema Turkulainen oli todella hämmästynyt huomattuaan Internetissä uutisen veronpalautushuijauksesta ja tajuttuaan, että juuri hän oli kääntänyt kyseisen huijausviestin suomeksi. Turkulainen lähetti asiasta vihjeen poliisille, joka otti asian tutkittavakseen. Turkulainen sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa harmistuneena, että olisi ehkä pitänyt miettiä käännöstä tehdessä tarkemmin, millaisesta tekstistä oli kyse.
Kääntäminen on asiakaspalvelua
Olen itse saanut vuosien varrella käännettäväkseni hyvin erilaisia tekstejä. Niitä on tullut sekä käännöstoimistojen kautta että suoraan loppuasiakkailta. En ole kuitenkaan koskaan saanut käännettäväkseni huijausviestejä tai vastaavia, tai en ainakaan ole ollut tietoinen, jos niin on käynyt. Saamani toimeksiannot ovat olleet lähes poikkeuksetta sen tyyppisiä, ettei niitä voisi mitenkään kuvitella käytettävän vääriin tarkoitusperiin.
Kaikki on kuitenkin näköjään nykypäivänä täysin mahdollista, kuten Ilta-Sanomien uutisesta käy hyvin ilmi. Rikollisista ja muista huijareista on tullut entistä ovelampia, ja he näkevät paljon vaivaa antaakseen aidon ja todentuntuisen vaikutelman oikeasti kierosta toiminnastaan.
Mutta kuka kantaa vastuun, jos käännöstoimiston tai freelancer-kääntäjän kääntämiä tekstejä käytetään vääriin tarkoituksiin? Mielestäni vastaus on täysin selvä: lopullisen vastuun kantaa käännetyn tekstin käyttäjä. Käännöstoimistot ja kääntäjät valitsevat toki itse asiakkaansa ja kääntämänsä tekstit, mutta he eivät voi koskaan täysin varmasti tietää, millaisiin tarkoituksiin asiakas aikoo käännöksiä lopulta käyttää.
Kääntäminen on asiakaspalvelua parhaimmillaan, eikä hyvään asiakaspalveluun kuulu asiakkaan ja hänen toimeksiantojensa tarkoitusperien jatkuva kyseenalaistaminen. Lähtökohtana pikemminkin on, että asiakas on aina oikeassa ja että häntä palvellaan aina parhaalla mahdollisella tavalla.
Lisäksi on pidettävä mielessä, että käännöstyö on usein varsin hektistä eikä jokaisen käännettävän tekstin varsinaisia tarkoitusperiä voi mitenkään alkaa selvittää. Tietysti jos käännettävä teksti on selvästi asiatonta ja jos käännöstoimisto tai kääntäjä kääntää sitä asiasta täysin tietoisena, myös he ovat mielestäni osaltaan vastuussa siitä, jos lopullista käännöstä käytetään vääriin tarkoituksiin. En kuitenkaan usko, että sellaista tapahtuu kovinkaan usein.
Synninpäästö kääntäjälle
Vielä pienempi vastuu mielestäni on freelancer-kääntäjällä. Freelancer-kääntäjän asiakashan on pikemminkin käännöstoimisto kuin varsinainen loppuasiakas. Käännöstoimisto hoitaa kommunikoinnin käännöksen tilanneen asiakkaan kanssa, ja freelancer-kääntäjä karkeasti sanottuna vain kääntää tekstin kielestä toiseen käännöstoimistolta saamiensa ohjeiden mukaisesti.
Kääntäjä ei välttämättä edes tiedä, kuka käännöksen on käännöstoimistolta tilannut tai mihin käännöstä on tarkoitus käyttää. Tietysti jos tekstistä huomaa selvästi, että sitä on tarkoitus käyttää laittomaan tai muuhun asiattomaan toimintaan, kääntäjän on syytä kertoa epäilystään käännöstoimistolle, joka voi sitten ryhtyä omiin toimenpiteisiinsä asian suhteen.
Mielestäni maalaisjärjellä pärjää hyvin tässäkin asiassa, eikä käännöstoimistoilla ja kääntäjillä ole mitään syytä alkaa harjoittaa ”syvällistä salapoliisitoimintaa”. Kukin hoitakoon edelleen oman työnsä parhaalla mahdollisella tavalla, kuten ennenkin. Vaikka maailma on muuttunut ja huijarit ovat keksineet uusia keinoja rikollisten tarkoitustensa saavuttamiseksi, sen ei pidä vaikuttaa asiakaspalveluun.
Luottamusta ihmisten yleiseen rehellisyyteen ei pidä menettää muutamista huijareista huolimatta. Toki kääntäjänkin tulee pitää silmänsä koko ajan auki ja olla valppaana kääntämiensä tekstien suhteen, mutta kannattaa samalla muistaa, että suurin osa ihmisistä on kuitenkin edelleen kaidalla tiellä.
Ja mitä tulee tähän tuoreimpaan tapaukseen, kääntäjän ei mielestäni tarvitsisi potea ollenkaan omantunnontuskia. Huijausviestit olisi saatu käännettyä ja lähetettyä joka tapauksessa, ja seuraukset olisivat varmasti olleet aivan samanlaiset.
Ammattilaiskääntäjien palveluja voidaan hyödyntää heidän tietämättään myös rikolliseen toimintaan.
