Kieli on niin luonnollinen osa elämää, että sen kaikkia vaikutuksia ei aina tule edes ajatelleeksi. Jokainen ihminen käyttää jonkinlaista kieltä, olipa se sitten ääneen tai viittomiin perustuvaa. Ilman kieltä elämä olisikin huomattavasti vaikeampaa. Joidenkin teorioiden mukaan ihmiskunta on päässyt nykyisen kehityksensä tasolle ja samalla erottautunut eläimistä juuri kielitaitonsa avulla.
Ihminen erottuu eläimistä myös poliittisuutensa vuoksi. Tällä ja ensi viikolla eduskuntavaalien ennakkoäänestys on täydessä vauhdissa. Kieli näyttelee omaa, joskin usein huomaamatonta osaansa myös ehdokkaiden vaalikamppailussa. Kieli kertoo ehdokkaasta paljon; ehkä jopa enemmän kuin ehdokas itse haluaisi.
Murre ja aksentti paljastavat paljon
Yksi kielen tärkeistä tehtävistä on antaa tietoa yksittäisestä ihmisestä, vaikka emme aina sitä tietoisesti huomaakaan. Voimme usein päätellä uuden tuttavuutemme kotiseudun hänen puhumastaan murteesta. Englannissa puhetapa voi vielä nykyäänkin paljastaa yhteiskuntaluokan. Myös englantia vieraana kielenään puhuvan kotimaa on mahdollista paikantaa aksentista.
Kielenkäytön muuttaminen muuttaa identiteettiä
Kielenkäyttömme vaikuttaa suuresti siihen, mitä olemme ihmisenä. Identiteettiään on myös mahdollista muokata tietoisesti oman kielenkäyttönsä muuttamisen avulla. Joskus on nimittäin tarpeen sulautua joukkoon, joskus taas erottua siitä.
Ja joskus halutaan molempia: Suomen historiasta löytyy kausi, jolloin suuret joukot ihmisiä suomalaistivat sukunimensä, sillä he halusivat erottautua Ruotsin valta-asemasta mutta samalla myös sulautua yhteen Suomen kansaksi.
Nykyään sama ilmiö on nähtävissä esimerkiksi Kanariansaarilla, joiden kielessä on käytössä hyvin paljon Latinalaisen Amerikan espanjan sanoja Espanjassa puhuttavan espanjan sanojen sijasta.
Kielenkäyttöään voi tosiaan muokata monin tavoin ja monesta syystä. Ulkomaille muuttava voi yrittää päästä eroon suomen aksentistaan uudessa kotimaassaan puhutussa kielessä ja siten sulautua paremmin muiden ihmisten joukkoon uudessa asuinpaikassaan. Tai halutessaan hän voi myös alkaa käyttää uuden asuinmaansa kieltä selvällä suomen aksentilla, jotta kaikki huomaisivat hänen suomalaistaustansa jo pelkästä puheesta. Tavallinen pulliainen voi opiskella sivistyssanakirjasta yhden uuden sanan päivässä vaikuttaakseen fiksummalta.
Kielioppisääntöjen ystävä voi noudattaa kirjakielen normeja tiukasti myös arkipuheessaan ja olla käyttämättä esimerkiksi tavan adessiivia edes epävirallisissa yhteyksissä. Muoti-ilmauksia voi toistella osoittaakseen olevansa ajan hermolla tai sitten halveksia osoittaakseen olevansa kielellisesti korkeammalla tasolla.
Omaa murrettaan voi puhua vuolaasti täysin rinnoin, mutta on myös mahdollista piiloutua yleiskielen verhon taa kätkeäkseen taustansa. Valinnat kielenkäytön suhteen vaikuttavat joka tapauksessa ihmisen identiteettiin ja ovat sen vuoksi hyvin tärkeitä.
Äidinkieli hallitsee
Yksilön kaiken kielitaidon perustana on luonnollisesti hänen äidinkielensä. Äidinkieli on myös vahvin kieli, ykköskieli, kieli jota osaa parhaiten. Äidinkieltään puhuvahan ei voi koskaan tehdä virheitä.
Yllättävän monet ihmiset ovat kuitenkin olosuhteiden pakosta joutuneet jättämään äidinkielensä kakkoskieleksi. Esimerkiksi suuri osa nykysaamelaisista ja muista alkuperäiskansoihin kuuluvista ei voi käyttää äidinkieltään ykköskielenä vaan joutuu käyttämään arkikielenään kotimaansa pääkieltä. Samalla he valitettavan usein menettävät myös alkuperäiskansaidentiteettinsä. Valtaväestöön sulautumisen aika voi kestää jopa kymmeniä vuosia.
Äidinkieli ei kuitenkaan lähde ihmisestä, vaikka kieltä olisi käyttämättä vuosikymmenien ajan. Kun vanhuus saapuu, lapsuusmuistot ja samalla myös äidinkieli alkavat palata. Voimien hiipuessa ja ehkä sairaudenkin uuvuttaessa myöhemmin opitut kielet alkavat rapistua ja äidinkieli palaa taas muistiin. Usein käy niin, että viimeisinä elinviikkoina kielitaito rajoittuu pelkkään äidinkieleen, vaikka sitä olisi käyttänyt edellisen kerran lapsena 80 vuotta aiemmin.
Kielenkäyttöön kannattaa kiinnittää huomiota
Joskus voi olla hyödyllistä miettiä, millaista oma kielenkäyttö oikein onkaan. Mitä kaikkea se paljastaa ihmisestä? Miten kielenkäytön muokkaaminen vaikuttaisi identiteettiin? Joka tapauksessa kieli on hyvin tärkeä osa ihmisen identiteettiä; jos kielenkäytön suhteen tapahtuu muutoksia, ne eivät voi olla vaikuttamatta kokonaisuuteen.
Kielenkäyttö kertoo ihmisestä enemmän kuin tulemme usein ajatelleeksikaan, ja siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Ihminen on mitä ja miten hän puhuu!
Jos alkuperäiskansat eivät pysty käyttämään omaa kieltään, myös niihin kuuluvien ihmisten identiteetti voi muuttua.
