Toukokuussa Suomen kevät on kauneimmillaan. Yksi toukokuuhun kuuluvista jokavuotisista kevätilmiöistä on Euroviisut, viralliselta nimeltään Eurovision laulukilpailu. Myös Suomi on osallistunut kilpailuun monena vuonna ja voittanutkin sen yhden kerran, vuonna 2006, jolloin hard rock- ja heavy metal -yhtye Lordi villitsi äänestäjät.
Tänä vuonna Euroviisuja isännöi Tanska 6.–10. toukokuuta. Suomea kisassa edustaa rokkia soittava Softengine. Laulamisen ja esiintymisen lisäksi myös kieli on tärkeä osa Euroviisuja. Mutta millainen Euroviisujen kielipolitiikka on ja miten suomen kieli on näkynyt Euroviisuissa kautta aikojen?
Euroviisujen kielipolitiikkaa
Euroviisujen alkuaikoina oli tapana, että osallistujat esittivät kappaleensa omalla äidinkielellään. Vuonna 1965 Ruotsi kuitenkin lähetti kisaan englanninkielisen laulun. Niinpä laadittiin sääntö, jonka mukaan kilpailijoiden tuli esittää kilpailukappaleensa edustamansa maan virallisella kielellä. Jos valtiossa oli käytössä useita virallisia kieliä, valinta niiden välillä oli vapaa.
Kappaleen sanoituksessa sallittiin kuitenkin enintään kuusi vieraan kielen sanaa, ja myös poikkeuslupia tuohon sääntöön oli mahdollista saada pyytämällä. Sääntö oli voimassa vuosina 1966–1972 ja 1978–1998. Nykyään Euroviisuihin osallistuvien kappaleiden esityskieltä ei enää rajoiteta mitenkään.
Euroviisuissa huomio kiinnittyy myös siihen, että englannin lisäksi vallalla on ranskan kieli. Kilpailu juonnetaan englanniksi ja ranskaksi, ja ranskaa on mahdollista käyttää myös pisteiden ilmoittamisessa.
On toki ymmärrettävää, että juuri ranska on käytössä Euroviisuissa. Ranskahan on perinteisesti Euroopan sivistyskieli ja diplomatian kieli. Ihmettelen kuitenkin hieman sitä, että englanti ei ole syrjäyttänyt ranskaa kokonaan Euroviisuissa, vaikka se muuten jyrää myös musiikin maailmassa.
Ranska on jollakin ihmeen konstilla onnistunut säilyttämään asemansa Euroviisu-kielenä. Ranska on kyllä toki yksi kilpailun alullepanijoista ja suurimmista rahoittajista, mutta niin on esimerkiksi Saksakin, ja saksan kielihän ei näy Euroviisuissa yleensä juuri mitenkään. Niinpä painavin syy ranskan kielen asemaan Euroviisuissa lienee se, että ranska on toinen kilpailun pääjärjestäjän, Euroopan yleisradiounionin, virallisista kielistä.
Suomen kieli Euroviisuissa
Suomalaisartistit lauloivat tietysti suomeksi Euroviisujen alkuaikoina sekä kielisäännön ollessa voimassa vuosina 1966–1972 ja 1978–1998. Noiden vuosien lisäksi suomea on kuultu Euroviisu-lavalla vuosina 2008 ja 2010. Muina vuosina Suomen kappaleet ovat olleet englanninkielisiä, paitsi vuosina 1990 ja 2012, jolloin esityskielenä oli ruotsi.
Vaikka Suomella on ollut Euroviisuissa enemmän suomen- kuin muunkielisiä kappaleita, viime aikoina Euroviisujen suomalaiskappaleet ovat olleet pääosin englanninkielisiä. Miksi Suomi ei käytä tilaisuutta hyväkseen, laula suomeksi Euroviisuissa ja edistä samalla suomen kielen näkyvyyttä Euroopassa ja muuallakin maailmalla? Se tekisi varmasti hyvää myös suomen kielen asemalle sekä kotimaassa että ulkomailla.
Syitä Suomen Euroviisu-kappaleiden englanninkielisyyteen on varmasti monia. Suomen Euroviisu-edustaja valitaan nykyään Uuden musiikin kilpailun avulla, ja todella monet kilpailuun osallistuvat kappaleet ovat englanninkielisiä. Suomalaisille artisteille on luontevaa laulaa englanniksi, ja englanninkielisellä musiikilla on aina paremmat mahdollisuudet menestyä maailmalla kuin suomenkielisellä musiikilla. Harva artisti ajattelee musiikkiaan kielipoliittisesti.
Toinen syy siihen, miksi Suomen kilpailukappaleet ovat usein englanninkielisiä, on kappaleen sanojen ymmärtämisen varmistaminen. Monet artistit luonnollisesti haluavat, että kuulijat ymmärtävät heidän kappaleensa sanoman. Ja koska Euroviisu-kappaleet tekstitetään televisiossa vain Suomessa ja Virossa, sanoma ei leviäisi kovin laajalle suomea käyttämällä. Se voi olla yksi syy kaikkien ymmärtämän englannin käyttämiseen Euroviisuissa.
Kolmantena syynä voi olla myös yleinen käytäntö: ”kaikki muutkin” laulavat englanniksi. Aika moni maa tosiaan on valinnut englanninkielisen linjan, eivät kuitenkaan kaikki. Tänä vuonna Euroviisuihin osallistuu 37 maata, mutta vain neljän maan kilpailukappaleen nimi on jotain muuta kieltä kuin englantia.
Nuo rohkeat maat ovat Portugali, Montenegro, Puola ja Italia. Suomi ei siis valitettavasti ole tuossa nelikossa. Toivoa sopii, että tulevina vuosina Suomen edustuskappaleiksi valittaisiin rohkeasti suomenkielisiä lauluja. Jos kappaleet olisivat vielä kaiken lisäksi hyvää musiikkia, suomen kielen asema ja kiinnostus suomea kohtaan sekä Suomessa että maailmalla paranisivat varmasti.
Euroviisut 2014
Tämän vuoden Euroviisuissa on jännittävää nähdä, miten isäntämaa Tanskan kieli tulee esille kilpailun järjestelyissä, vai tuleeko mitenkään. Tanskalaisethan ovat tunnetusti hyvinkin kansanvälisiä ja mainiosti englantia osaavia. Luontevin areena tanskan kielelle olisi ehkä isäntämaan kulttuuriesittely, joten toivotaan, että tanskalaiset käyttävät tilaisuutta hyväkseen edistääkseen myös omaa pohjoismaista kieltään.
Luvassa on joka tapauksessa englannin ja ranskan lisäksi italiaa, montenegroa (jota muuten puhuu vain parikymmentä prosenttia Montenegron väestöstä!), portugalia ja puolaa, joten myös kielten suhteen kilpailussa riittää kiinnostavaa kuunneltavaa. Laajempi kielikirjo olisi tosin ilahduttanut minua kieli-ihmisenä enemmän…
Tuosta pienestä kielipettymyksestä huolimatta Kieliluotsi toivottaa Suomen edustajalle menestystä Euroviisuihin ja kaikille kuuntelijoille mukavia hetkiä eurooppalaisen musiikin ja muutaman Euroopassa puhuttavan kielen parissa!
Euroviisut järjestetään tänä vuonna Tanskassa 6.–10. toukokuuta. Laulamisen ja esiintymisen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota Euroviisuissa käytettäviin kieliin.
