Jalkapallon MM-kisat 2014 ovat täydessä vauhdissa Brasiliassa. Jalkapallo on mielestäni erittäin hieno laji, mutta kieli-asioiden kannalta se on ehkä hieman tylsähkö, varsinkin jääkiekkoon verrattuna. Jääkiekon MM-kisojen aikana kirjoitin lokikirjoituksen jääkiekossa esiintyvistä sanoista, jotka tarkoittavat yleiskielessä jotain ihan muuta. Jalkapallossa vastaavanlaisia sanoja ei sen sijaan valitettavasti esiinny niin paljon kuin jääkiekossa.
Onneksi on kuitenkin pilkku. Yleiskielessä se tarkoittaa välimerkkiä, jota käytetään erottamaan muun muassa luettelon osia sekä pää- ja sivulauseita toisistaan. Jalkapallossa pilkku on puolestaan rangaistuspotku. Miksi ihmeessä?
Pilkku vai piste?
Alun perin pilkku on tarkoittanut rangaistuspotkupistettä eli paikkaa, josta rangaistuspotku potkaistaan. Ajan myötä sanan merkitys on kuitenkin luontevasti laajentunut koskemaan myös itse rangaistuspotkua. Mutta miksi juuri pilkku eikä piste? Jos ajateltaisiin loogisesti, rangaistuspotkua tulisi ehdottomasti kutsua nimellä piste, sillä rangaistuspotkuhan annetaan pisteeltä.
Vai miten asia oikeastaan onkaan? Jos ollaan oikein tarkkoja, rangaistuspotkupiste on käytännössä pelikenttään kalkittu/maalattu täplä. Ja täplähän on pilkun synonyymi. Niinpä taitaakin loppujen lopuksi olla aivan oikein käyttää rangaistuspotkutäplästä sanaa pilkku ja laajentaa se sitten koskemaan myös itse potkua. Sitä paitsi rangaistuspotkupaikan sijainti on tarkoin määritelty: se on 11 metriä maaliviivan keskikohdasta. Sama koskee pilkun paikkaa kieliopissa: siihenkin on olemassa tarkat säännöt.
Pilkkuhan se olkoon
Jalkapallon pilkulla ja kielitieteen pilkulla onkin siis yllättävän paljon yhtäläisyyksiä. Olkoon rangaistuspotku siis pilkku edelleenkin! Ja nauttikaamme kaikki kaikenlaisista upeista pilkuista etenkin näiden jalkapallon MM-kisaviikkojen aikana!
Jalkapallossa pilkku näyttää paremminkin pisteeltä.
