Oletko koskaan pannut merkille, että ihmiset puhuvat eri tyylillä erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa? Se voi olla joko tiedostettu valinta tai sitten täysin tiedostamatonta. On myös mahdollista, että saman ihmisen erilainen puhetyyli on joissakin tilanteissa tiedostamatonta mutta toisissa taas tiedostettua.
Ilmiö on hyvin kiinnostava. Niinpä kannattaakin alkaa tarkkailla myös omaa puhetapaansa eri tilanteissa, etenkin jos luulee, että oma puhumistyyli pysyy koko ajan samana tilanteesta riippumatta!
Keskustelukumppanit vaikuttavat puhetapaan
Itse olen saanut kuulla, että puhetapani muuttuu niiden ihmisten mukaiseksi, joiden kanssa kulloinkin puhun. Lapsuudestani tuttu Lahen murre on huipussaan jutellessani siskoni kanssa. Kymenlaaksolainen puhetapa taas nostaa päätään oleskellessani mieheni ja hänen sukulaistensa seurassa.
Minulla ja veljelläni puolestaan on aivan omanlainen, erikoinen puhetyyli, jota käytämme vain keskenämme. Ja kaikki tämä tapahtuu tiedostamatta! En koskaan itse huomaa, missä vaiheessa tämä siirtymä murteesta toiseen tapahtuu. En edes tiedä, tapahtuuko se pikkuhiljaa juttelun edetessä vai kertarysäyksellä heti keskustelutilanteen alkaessa. Pitäisi varmaan hankkia ulkopuolinen tarkkailija ottamaan siitä selvää…
Rooli määrää puhetyylin
Ihmisen puhetapa vaihtelee myös hänen kulloisenkin roolinsa mukaan. Silloin puhetyylin vaihto on usein tietoista. Esimerkiksi Alexander Stubb on myöntänyt opetelleensa pääministerin roolia varten hidastamaan suomenkielistä puhettaan ja jättämään puhekielisyyttä vähemmälle. Se on hyvin tyypillistä: monilla on erilainen puhetyyli töissä kuin kotona.
Yläkoulun opettajana toimiessani minulla jäi joskus vahingossa työrooli päälle viikonlopuksi, ja silloin olin kotonakin sekä määräilevä että kovaääninen. Asiakaspalvelutyössä toimiessani taas olen paljon ystävällisempi ja pehmeämpi ilmaisuissani kuin kotioloissa.
Kun asiaa oikein pohtii, ei voi kuin ihmetellä, mistä se johtuu. Miksi puhuttu kieli vaihtelee niin paljon samallakin ihmisellä ja usein aivan tiedostamatta? Jos pyrkii ihanteelliseen puhetapaan työroolissaan, esimerkiksi asiakaspalvelussa, miksi sitten kotona antaa puhetyylinsä muuttua huonompaan suuntaan?
Puhetyylin vaihtelu rikastuttaa ja tasapainottaa kieltä
Oli syy puhetyylin vaihteluun sitten mikä tahansa, se on kieltä rikastuttava piirre. Jos kaikki ihmiset puhuisivat aina samalla, ihanteelliseksi todetulla tyylillä kaikenlaisissa tilanteissa kaikenlaisten ihmisten kanssa, keskustelutilanteet olisivat helposti tylsiä ja monotonisia.
Toisaalta puhetilanteissa voisi myös syntyä yllätyksiä, jos tuo yksi ja sama tyyli ei olisikaan kaikilla ihmisillä se ihanteellisin: miltä kuulostaisi esimerkiksi siviiliammatiltaan opettajana toimineen presidentin uudenvuodenpuhe opettajan rooliin kuuluvalla käskevällä ja kovaäänisellä tyylillä? Puhetavan vaihtelulla on siis myös kieltä tasapainottava rooli, jota ei ehkä heti tule ajatelleeksi.
Puhetyylin vaihtelulla voi leikkiä
Puhetyylin erilaisuus eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa on tosiaan luonnollista, eikä sitä välttämättä ole edes tarvetta pyrkiä muuttamaan. Sillä voi myös leikkiä, ja siitä voi saada jopa hyvät naurut! Kokeile joskus lähipiirissäsi puhua tietoisesti eri tyylillä kuin millä yleensä puhut ja tarkkaile, miten hämmentyneitä reaktioita se voi aiheuttaa.
Minä esimerkiksi voisin seuraavaksi yrittää tietoisesti puhua siskolleni kymenlaaksolaista asiakaspalvelijaa sen tyypillisen Lahen murteen sijaan. Mahtavat hänen silmänsä pyöristyä!
Rooli määrää puhetyylin.
