Rasismi on hyvin negatiivinen ilmiö: se aiheuttaa syrjintää, mielipahaa ja pahimmassa tapauksessa jopa ihmishenkien menetyksiä. Suomessa vietetään tällä viikolla jokavuotista rasisminvastaista viikkoa.
Sen tarkoituksena on herättää ihmiset tajuamaan rasismin tuomittavuus ja toimimaan sen mukaisesti. Mutta mitä rasismi oikeastaan tarkoittaa, ihan puhtaasti kielellisesti ajateltuna?
Alun perin rotusyrjintää
Suomen kielen sana rasismi on lainaa indoeurooppalaisista kielistä. Sanan alkuperäinen muoto viittaa englannin sanaan race, ’rotu’. Ilmiö on tunnettu Suomessakin jo kauan ennen maamme kansainvälistymistä: jo 1960-luvulta peräisin olevassa Nykysuomen sanakirjassa esiintyy sana rotusyrjintä. Alun perin rasismi on siis tarkoittanut muihin kuin valkoihoisiin ‒ erityisesti tummaihoisiin ‒ kohdistuvaa syrjintää.
Rasismi = syrjintä?
Nykyään kuulee kuitenkin puhuttavan rasismista myös yhdyssanan jälkiosana. Tunnetuin esimerkki lienee ikärasismi, jolla tarkoitetaan esimerkiksi vanhusten yleistä sorsimista tai yli 45-vuotiaiden syrjintää työmarkkinoilla. Puhutaan myös ulkonäkörasismista ja kokorasismista. Tällaisissa tapauksissa rasismi on laajentunut tarkoittamaan syrjintää yleensä, ei pelkästään epävaaleaihoisiin kohdistuvaa sortamista.
”Suvaitsevaista” rasismia
On melko huvittavaa, että merkitykseltään negatiivinen ja poissulkeva rasismi onkin kielellisesti tarkasteltuna erittäin suvaitsevainen tyyppi! Alun perin hyvin suppeamerkityksinen termi on ajan myötä laajentunut ja kasvanut kattamaan mitä erilaisimpia kohteita. Rasismi on käytännössä noussut syrjinnän synonyymiksi merkityksensä laajennuttua.
Joskus tuntuu, että meillä ihmisillä olisi paljon opittavaa kielten maailmasta. Merkitykseltään negatiivinen rasismi opettaa meille kielihistoriallisella esimerkillään suvaitsevaisuutta ja sitä, että kaikki otetaan mukaan eikä ketään syrjitä.
Jos kaikki maailman ihmiset noudattaisivat samaa periaatetta, maapallomme olisi paljon mukavampi paikka elää. Me kaikki voimme kantaa kortemme kekoon laajentamalla suvaitsevaisuuttamme ja puuttumalla rasistiseen käytökseen ja puheeseen aina sellaisiin törmätessämme.
Yksi rasisminvastainen viikko vuodessa ei riitä rasismin poistumiseen maailmasta. Rasismin vastaista työtä onkin tehtävä jatkuvasti, ja siihen tarvitaan kaikkia!
Suvaitsevaisuus lähentää meitä kaikkia.
