Ruotsalaiset Annika Christensen ja Ulrica Otterling julkaisivat viime vuonna hienon ja kiinnostavan puutarhakirjan, joka keskittyi ruukkujen hyödyntämiseen kukkien ja muiden kasvien kasvattamisessa. Aihe kiinnostaa varmasti myös suomalaisia viherpeukaloita, ja niinpä sainkin kirjan käännettäväkseni viime syksynä.
Ruukkupuutarha : Iloa ympäri vuoden -kirja avaa lukijoilleen ruukkujen käytön mahdollisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Ruukuissa voi perinteisten kukkien lisäksi kasvattaa myös muita koristekasveja, maustekasveja, vihanneksia ja jopa puita. Lisäksi ruukkuihin voi tehdä asetelmia lähes mitä tahansa materiaaleja käyttäen.
Ulrican kirjoittamaa asiantuntevaa ja kiinnostavaa tekstiä täydentävät Annikan ottamat kauniit ja tunnelmaa luovat valokuvat, joita kirjassa on hyödynnetty runsaasti. Se tekee kirjasta vielä upeamman lukukokemuksen, sillä kuvahan tunnetusti kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvien tehoa lisää vielä se, että kirja on melko suurikokoinen (190 x 287 mm).
Kirja kääntäjän kannalta
Ruukkupuutarha oli suurimmaksi osaksi mukava käännettävä, vaikka kääntäminen olikin melko hidasta runsaan kasvivalikoiman vuoksi. Ruotsinkielinen teksti oli sujuvaa, tosin paikoitellen hieman pomppivaa ja joskus jopa epäloogista. Joitakin asioita myös toistettiin mielestäni turhankin usein.
Kirjan runsas kuvitus helpotti osaltaan kääntäjän työtä, sillä kaikille kasveille ei ollut kovin helppo löytää suomenkielisiä nimiä. Vielä vaikeampaa se olisi varmasti ollut ilman kuvia. Jotkut kasvit tosin ovat niin uusia tulokkaita täällä Pohjolassa, että niille ei ole vielä edes keksitty suomenkielistä nimeä. Niissä tapauksissa piti tyytyä pelkästään latinankieliseen nimeen.
Kirjassa oli myös käytetty joitakin minulle ennestään vieraita kasvitieteellisiä termejä, joiden oikea suomenkielinen muoto minun piti vielä (sanakirjojen lisäksi) tarkistaa hortonomiystävältäni (suuri kiitos hänelle!).
Suurin yksittäinen selvittelytyö kirjan kääntämisen yhteydessä liittyi kasvuvyöhykkeisiin. Kirja oli tietenkin tehty Ruotsin kasvuvyöhykkeiden pohjalta, ja niihin viittaavat kohdat piti sitten mukauttaa Suomen oloihin sopivaksi.
Onneksi oikean suomalaisen kasvuvyöhykkeen löytäminen oli kuitenkin monen kasvin osalta melko helppoa. Silti se vaati tietysti hieman enemmän vaivannäköä ja aikaa kuin pelkkä suora kääntäminen.
Myös mukavuudenhaluisille
Ruukkupuutarha on kirja kaikille ruukkukasveista ja -viljelystä kiinnostuneille. Eikä pelkästään heille; myös muut kuin viherpeukalot voivat innostua kirjan vinkeistä ja ohjeista ja saada niistä omiakin ideoita.
Kaikkiin (etenkään talvisiin) ruukkuasetelmiin ei tarvita edes multaa, joten kasteluakaan ei vaadita. Sellaiset ruukkuasetelmat sopivat siis myös minulle ja muille mukavuudenhaluisille, sillä asetelmasta on ”vaivaa” vain sen tekemisen ajan. Täytyypä lähteä keräilemään risuja, käpyjä ja kiviä ja kokeilla, millainen asetelma niistä syntyisi!
Ruukkupuutarha-kirjan kääntäminen suomeksi opetti kääntäjälle paljon uutta.
