Sanonnat elävöittävät kieltä. Niiden käyttämisessä on kuitenkin pienet – tosin harmittomat – kompastuskivensä, etenkin jos selittää jotakin kovin touhukkaana.
Sanonnat saattavat helposti mennä kokonaan väärin tai vain osittain oikein. Ja joskus käy niin, että hieman vikaan mennyt sanonta jääkin arkikäyttöön väärässä muodossaan ja suomen kielen sanontavarasto laajenee.
Millä tavoin sanonnat sitten voivat mennä sekaisin?
Kaksi sanontaa sekoittuvat toisiinsa
Eräänä kiireisenä arkipäivänä meillä oli kotona multitaskaus meneillään. Sekä mieheni että minä teimme molemmat vähintään paria asiaa yhtä aikaa, ja kaikki tuntuikin sujuvan oikein hyvin. Mieheni puki tilanteen sanoiksi: ”Meillä on nyt aika monta liekkiä tulessa.”
Meillä oli siis monta rautaa tulessa ja olimme ihan liekeissä, ja nuo kaksi sanontaa sekoittuvat tahattomasti toisiinsa mieheni päässä. Uusi sanonta jäi elämään sen hauskuuden vuoksi; käytämme sitä nykyään keskenämme ihan tietoisesti. Ja tottahan se on ihan konkreettisestikin: tulessa on usein monta liekkiä!
Yksi sana muuttuu
Olen kuullut useammankin ihmisen kysyvän: ”Ymmärrätkö, mitä haen takaa?” Tällöin henkilöllä on ollut tarkoitus tiedustella, ymmärtääkö keskustelukumppani, mitä hän yrittää sanoa. Hakea takaa -ilmaisu perustuu varmaankin ajaa takaa -ilmaisuun, jota käytetään yleisesti samassa merkityksessä. Siihen on sotkeutunut hakea-verbi, jota voisi yksinään käyttää abstraktin takaa-ajamisen synonyymina.
Ajaa takaa ja hakea takaa – tarkemmin pohdittaessa näissä ilmaisuissa on melko suuri merkitysero. Kun ajetaan takaa, ei olla vielä saatu kiinni, eli takaa-ajon kohteen yksityiskohdat eivät välttämättä ole vielä edes aivan selvät. Kun haetaan takaa, tiedetään tarkkaan, mitä ollaan hakemassa; se täytyy vain noutaa jostakin ”takaa”.
Tätä merkityseroa ei kyllä välttämättä edes tiedosteta sanontaa käytettäessä. Kielipuritaani ajattelee vain, että takaa-ajo on oikein ja takaa haku väärin, ja tavallinen tallaaja pitää molempia versioita samanarvoisina ja samanmerkityksisinä.
Sanonnan osat sekoittuvat toisiinsa
Joskus myös yksittäinen sanonta voi sotkeutua sanojan suussa. Erään pitkäksi venähtäneen illan jälkeisenä aamuna ystäväni totesi huolissaan, että hänellä on ”polvipussit silmiin asti”. Eivät ne silmäpussit aivan polviin asti ulottuneet, mutta kyllä meitä nauratti tuo tahaton sekaannus! Eikä ehkä ole ihmekään, että väsyneenä silmä- ja polvipussit menevät sekaisin, ovathan molemmat pusseja!
Sanonnat kunniaan
Mahdollisista sekaannuksista huolimatta sanontojen viljely on oikein suotavaa. Nykykieli vain tuntuu menevän koko ajan yksinkertaisempaan suuntaan, mikä vääjäämättä tarkoittaa myös sanontojen käytön vähentymistä.
Sanontojen avulla kielenkäytöstään saa kuitenkin vivahteikkaampaa ja ilmeikkäämpää. Lisäksi niiden pienet sekaannukset saavat usein hymyn huulille, ja parhaassa tapauksessa suomen kieleen syntyy kokonaan uusia sanontoja!
Kirjoitukseen on jätetty 7 kommenttia:
Hei! Mistä tulee sanonta ’ravintola on auki pilkkuun asti ’? Mikä se ’pilkku’ siinä on?
Artikkelin kirjoittaja
Kiitos kysymyksestäsi! Pilkkuhan on arkikielinen synonyymi sanalle valomerkki. Valitettavasti en kuitenkaan osaa suoralta kädeltä sanoa, miksi pilkkua on alettu käyttää myös tuossa merkityksessä. Mutta voin kyllä yrittää selvitellä asiaa!
Artikkelin kirjoittaja
Selvittelin asiaa, mutta en onnistunut löytämään siihen kunnollista selitystä. Kotuksessakaan ei tiedetty asiasta sen tarkemmin.
Kolme epävirallista arvausta kuitenkin löytyi:
Jos joku tietää asiasta tarkemmin, olisi mielenkiintoista kuulla! 🙂
Minä itse käytän mieluusti kielikuvia, vanhoja hyviksi koettuja sanontoja. Ehkä liikaakin. Jutan kirjoituksen vuoksi olen entistä tarkempi erilaisten vanhojen viisauksien käytössä. Ensiksikin, nuoret ikäluokat eivät taida oikein ymmärtää vanhojen sananparsien sanomaa. Ja toiseksi, ”senat saattavat mennä sakaisin” jonkin sanonnan kohdalla, kuten Jutta blogissaan ”valtioviisaasti” tuo esille. Mutta älkäämme missään tapauksessa luopuko ikimuistoisten sananparsien käyttämisestä. Ne elävöittävät Suomen kieltä ja ovat kunnianosoitus kieliperinteen vaalijoille.
Artikkelin kirjoittaja
Kiitos kommentistasi, Kolumbus! Olen samaa mieltä, että sananparsista ei kannata luopua!
Hei Jutta !
Tarkoittaako ”avaa tätä vähän minulle” > selitätkö tämän minulle.
Mistähän tämä kovasti käytössä oleva ”avaa” tulee?
terveisin
Irene
Artikkelin kirjoittaja
Kiitos kysymyksistäsi, Irene! Olet aivan oikeassa: ”avaa tämä minulle” tarkoittaa aivan samaa kuin ”selitä tämä minulle”. Mistä se sitten tulee – se taitaa vain olla kuvaannollista kielenkäyttöä. Kun asia on ”kiinni”, se ei ole selvä. Kun se ”avataan”, siihen saadaan selvyys.
Vertasin huvikseni Nykysuomen sanakirjan (vuodelta 1967) ja ajantasaisen Kielitoimiston sanakirjan avata-kohtia. Kielitoimiston sanakirja antaa avata-verbille myös merkityksen ”tulkita, selventää tms.” ja esimerkin ”Voisitko vähän avata asiaa [= kertoa asiasta enemmän]?” Nykysuomen sanakirjasta vastaavaa ei löydy, vaikka näiden kirjojen merkitykset ja esimerkit muutoin ovatkin melko lailla samat. Kyseessä on siis tosiaan uudehko kielen ilmiö!