Kun maailmaan syntyy uusi ihminen, hänelle annetaan melko pian nimi. Nimi – varsinkin etunimi – on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Millainen nimi olisi objektiivisesti ajateltuna paras ja millä perusteella?
Nimi on iso juttu
Avainsana-arkisto: fonetiikka
Joululauluja väärin kuultuina
Taas on joululauluaika! Kieli-ihmisenä olen aina, jo lapsesta asti, kuunnellut myös joululaulujen sanoja tarkasti. Aina minulle ei kuitenkaan ole ollut ihan selvää, mitä lauluissa oikeasti sanotaan. Tässä muutamia joululaulujen kohtia, jotka olen aluksi kuullut väärin, sekä syy väärinkäsitykseen.
Suomen ääntämisen outoudet
Suomi on helppo kieli, sillä sitä äännetään niin kuin kirjoitetaan, kuulee suomalaisten usein sanovan. Ja tottahan se tavallaan onkin: yksinkertaistaen voisi sanoa, että suomessa jokaista kirjainta vastaa yleensä yksi äänne, joka on suunnilleen sama jokaisella ääntämiskerralla. Totuus on kuitenkin hieman monimutkaisempi.
Vokaalit kielen kaunistajina
Väitetään, että mitä enemmän kielessä on vokaaleja, sitä kauniimmalta se kuulostaa. Väite voi hyvinkin pitää paikkansa kieltä kokonaisuutena ajateltaessa, mutta esimerkiksi runonpätkän tasolla teoria ei yllättäen ehkä toimikaan.
V-mäistä ääntämistä
Englannin alkeiskursseja pitäessäni olen huomannut, että monille suomalaisille tuntuu olevan hankalaa ääntää englannin f, w ja v oikein englantia puhuttaessa tai luettaessa. Kuulumisia englanniksi kyseltäessä yksi jos toinenkin ilmoittaa olevansa viiniä vastaamalla: ”I’m wine”, vaikka oikea muoto tietysti olisi äffällinen ”fine”.
Suomen ässä on ässien ässä
Suomen kielen äänteisiin ajatellaan perinteisesti kuuluvan vain yhdenlainen sibilantti eli s-äänne. Se on se tavallinen suomalainen ässä, soinniton ja suhuton äänne. Suomeen on kuitenkin kulkeutunut lainasanojen mukana myös soinniton suhuässä sekä soinnillinen, suhuton ässä.