Eräs ystäväni oli huomannut automainoksen, jossa kehotettiin vaihtamaan auto uuteen Yarisiin. Hänen ensimmäinen reaktionsa oli: ”Eikö se taivukaan ’Yarikseen’?”
Jänistyyppi jyrää
Avainsana-arkisto: kielen epäloogisuus
Siilit ja tiilet taivutuksen pyörteissä
Kotipihallamme tepastelee usein siilejä. Talomme rakentamiseen on käytetty tiiliä. Ja taas huomaamme suomen kielen epäloogisuuden! Kun toisen sanan perusmuoto on siili ja toisen tiili, miksi ne eivät voi myös taipua keskenään samalla tavalla?
Hienonnäköinen vai hienon näköinen?
Miksi samankokoinen ja hyvänmakuinen kirjoitetaan yhteen mutta isän näköinen erikseen? Vai onko asia edes aina niin? Onko -inen-loppuisten sanojen yhteen ja erikseen kirjoittamisessa mitään logiikkaa? Logiikkaa kyllä löytyy, mutta myös valinnanvapaus on suurta.
Penkki vai istuin?
Eräs ulkomaalainen tuttavani luuli, että suomen kielen penkki on yleisnimi kaikille istuimille. Kun sitten yritin selittää hänelle, millainen istuin penkki oikeastaan onkaan ja miten se eroaa muista istuimista (esimerkiksi sohvasta), törmäsinkin yllättäviin vaikeuksiin.
Äijä hyvä, ämmä paha
Suomen yleiskielessä puhutaan miehistä ja naisista, mutta murteissa etenkin vanhemmille miehille ja naisille on muitakin termejä. Miehiin viittaavia sanoja ukko ja äijä pidetään usein positiivisina mutta naisiin viittaavia akkaa ja ämmää negatiivisina. Missä tasa-arvo?
Mäkeen ja mäellä
Tänäkin kesänä kymenlaaksolainen huvipuisto mainosti: ”…mennään Tykkimäkeen… Tykkimäellä kiva päivä vietetään…”, ja kieliasiantuntija näki punaista. Jos mennään Tykkimäkeen, kiva päivä pitäisi viettää Tykkimäessä. Tai sitten pitäisi mennä Tykkimäelle. Loogisuus se olla pitää, tai siis pitäisi… Mutta kumpi olisi oikeampi tapa ilmaista asia? Mennäänkö Tykkimäkeen vai Tykkimäelle?