Selailin hiljattain Helsingin Sanomien Kuukausiliitettä 4/2017, ja silmiini pisti mielenkiintoinen, koirakielellä kirjoitettu juttu. Sitä lukiessani tajusin, että koirakielihän on melkein samanlaista kuin vauvakieli.
Koirakieltä ja vauvakieltä
Avainsana-arkisto: kielioppisäännöt
6-vuotias on 6 vuotta vanha
Jokakesäisestä syntymäpäiväruuhkasta jälleen kerran selviytyneenä päätin tarttua asiaan, joka ei näköjään jostain syystä koskaan lakkaa häiritsemästä minua. Se on synttärikorteissa ja -koristeissa käytetyt, usein virheelliset syntymäpäiväsankarin ikään viittaavat merkinnät.
Pilkunkäytön hankaluuksia
Pilkun käyttäminen on yksi suomen kieliopin hankalimmista asioista. Monille ovat jääneet kouluajoista mieleen vanhat pilkkusäännöt, ja niitä he soveltavat kirjoittamissaan teksteissä vielä nykyäänkin.
Onnea uudeksi vuodeksi!
”Onnea uudellevuodelle”, lukee muutama vuosi sitten saamassani uudenvuodenkortissa. Kiitos vain, mutta mitä tuossa kortissa oikeastaan toivotetaankaan, kun kieli-ihminen alkaa oikein saivarrella?
Pilkunviilaaja pilkkauksen kohteena
Olen aina ollut todella tarkka suomen kielen oikeellisuudesta. Jo pienenä kiinnitin kielellisiin asioihin enemmän huomiota kuin keskivertolapsi. Tämä ominaisuuteni on mitä luultavimmin peräisin omilta vanhemmiltani, jotka hekin ovat aina olleet tarkkoja kielen oikeellisuudesta.
Huomioi mediat huolella
Viime aikoina minua on erityisesti ärsyttänyt kolme kieliasiaa. En tiedä, miksi juuri ne kolme. Ehkä olen nyt vain törmännyt niihin enemmän kuin tavallisesti. Kyseessä ovat huomioida-sanan käyttö huomioon ottamisen merkityksessä, tavan adessiivi ja mediat-taivutusmuoto. Tiedän kyllä, että suomen kielen lautakunta on aikojen saatossa väljentänyt kielioppisääntöjä kaikkien kolmen tapauksen kohdalla, mutta silti ne ärsyttävät!