”Onnea uudellevuodelle”, lukee muutama vuosi sitten saamassani uudenvuodenkortissa. Kiitos vain, mutta mitä tuossa kortissa oikeastaan toivotetaankaan, kun kieli-ihminen alkaa oikein saivarrella?
Onnea uudeksi vuodeksi!
Avainsana-arkisto: sanasto
Joulupukki ja tontut joulun tuojina
Jouluaattona monessa suomalaisessa kodissa vierailee joulupukki, usein jopa tonttujen kanssa. Miksi joulupukki on kaikista eläimistä juuri pukki? Entä mistä tontut ovat peräisin?
Kielitoimiston sanakirja kaikkien käyttöön
Kielitoimiston laatima suomen kielen sanakirja on tästä lähtien kaikkien käytettävissä ilmaiseksi, uutisoi muun muassa Kymen Sanomat tällä viikolla. Aikaisemmin palvelu on ollut maksullinen. Muutos on erittäin tervetullut, koska Kielitoimiston sanakirja on yksi kielenhuollon raamatuista ja sillä on Suomessa hyvin vahva auktoriteetti kieliasioiden suhteen.
Isänpäivän mysteeri
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Virossa vietetään isänpäivää joka vuosi marraskuun toisena sunnuntaina. Myös muualla maailmassa isänpäivä on tuttu käsite, mutta useissa maissa sitä juhlitaan kesäkuun kolmantena sunnuntaina.
Hyvä haju ja elävä ruumis
Haju ja tuoksu, ruumis ja keho – osittain synonyymeja, osittain eivät. Miten sanojen merkitykset ovat kehittyneet ja miksi? Kumpi sanaparin jäsenistä on ”alkuperäisempi”? Riittäisikö suomessa vain jompikumpi sanoista, ja jos riittäisi, kumpi vaihtoehto silloin kannattaisi valita?
Keittiösanastoa murtaen
Suomen kielessä on paljon esineitä ja asioita, joista käytetään puhekielessä ja murteissa eri nimityksiä kuin kirjakielessä. Suuri osa sellaisista sanoista liittyy arkisiin puuhiin ja askareisiin, muun muassa ruokaan, ruoanlaittoon ja syömiseen.