Koukeroista, vaikeaselkoista virkakieltä kutsutaan usein kapulakieleksi. Jos teksti on kirjoitettu kapulakielellä, varsinainen asia hukkuu usein hienojen sanakäänteiden, pitkien virkkeiden ja epäselvien lauseenvastikkeiden alle. Lukijan huomio keskittyy tekstin muotoon, ei sisältöön.
Avainsana-arkisto: suomen kieli
Huomioi mediat huolella
Viime aikoina minua on erityisesti ärsyttänyt kolme kieliasiaa. En tiedä, miksi juuri ne kolme. Ehkä olen nyt vain törmännyt niihin enemmän kuin tavallisesti. Kyseessä ovat huomioida-sanan käyttö huomioon ottamisen merkityksessä, tavan adessiivi ja mediat-taivutusmuoto. Tiedän kyllä, että suomen kielen lautakunta on aikojen saatossa väljentänyt kielioppisääntöjä kaikkien kolmen tapauksen kohdalla, mutta silti ne ärsyttävät!
Suomen kielen näennäisiä epäloogisuuksia
Vierasta kieltä opiskellessaan huomaa kielessä usein ärsyttäviä, harhaanjohtavia epäloogisuuksia, jotka tuntuvat vaikeuttavan oppimista.
Suomen ässä on ässien ässä
Suomen kielen äänteisiin ajatellaan perinteisesti kuuluvan vain yhdenlainen sibilantti eli s-äänne. Se on se tavallinen suomalainen ässä, soinniton ja suhuton äänne. Suomeen on kuitenkin kulkeutunut lainasanojen mukana myös soinniton suhuässä sekä soinnillinen, suhuton ässä.
Suomen kieli elää
Jokainen elävä kieli muuttaa muotoaan koko ajan. Se kehittyy jatkuvasti omaa tietään kielioppisäännöistä huolimatta. Kielen puhujat ratkaisevat kielenkäytöllään, mihin suuntaan kehitystä tapahtuu. Mutta kuka päättää virallisesti, milloin joku kielioppisääntö on vanhentunut? Jos ”kaikki” rikkovat kielioppisääntöä, onko säännöllä enää mitään arvoa? Kuka oikein määrittelee, mikä on hyvää suomea?
Suomalaisuus ja eurooppalaisuus
Toukokuussa Suomessa liputetaan kahden ”identiteettimerkkipäivän” kunniaksi: Eurooppa-päivän 9. päivänä ja suomalaisuuden päivän 12. päivänä. Mitä nuo päivät merkitsevät suomalaiselle? Mitkä asiat saavat suomalaisen tuntemaan itsensä eurooppalaiseksi? Entä suomalaiseksi?