Kun syöt kakkua, jonka pääraaka-aineet ovat vadelma ja suklaa, mikä kakun nimi on? Vadelmasuklaakakku, vadelma-suklaakakku, vadelma-suklaa-kakku vai vadelmasuklaa-kakku? Ja minkä pituista viivaa pitäisi käyttää (jos viiva tulee)?
Oikea vastaus on vadelma-suklaakakku.
Miksi näin?
Tämän yhdyssanan alkuosassa vadelma ja suklaa ovat keskenään samanarvoisia, ja se kerrotaan viivan avulla. Jos sana olisi vadelmasuklaakakku ilman viivoja, kyseessä olisi kakku, joka on tehty vadelmasuklaasta eli suklaasta, jossa on vadelmanpaloja. Viivaton vadelmasuklaakakku ja viivallinen vadelma-suklaakakku ovat siis käytännössä eri asioita.
Vaihtoehdot vadelma-suklaa-kakku ja vadelmasuklaa-kakku taas vain ovat yksinkertaisesti väärin. Yhdyssanojen alku- ja loppuosien väliin ei tule koskaan viivaa – paitsi tietysti silloin, jos alkuosa loppuu samaan vokaaliin, jolla loppuosa alkaa (esim. mango-ohukainen). Mutta poikkeus vahvistaa säännön.
Entä sitten se viivan pituus?
Suomenkielisissä yhdyssanoissa viiva on normaali lyhyt viiva, siis se näppäimistöstä (usein pisteen vierestä) suoraan saatava yhdysmerkki (sama kuin esim. sanassa linja-auto). Suomessa tällaisessa tapauksessa ei periaatteessa saisi käyttää pitkää viivaa eli ajatusviivaa, vaikka joissakin muissa kielissä käytetäänkin.
Yllä olevat säännöt eivät tietenkään rajoitu pelkästään ruokasanoihin. Ne kannattaa siis muistaa myös vaikkapa kustannus-hyötyanalyyseista ja vanhempi-lapsisuhteista kirjoittaessaan!
