Vuosi on taas vaihtunut, ja Kotus on perinteiseen tapaansa julkaissut listan viime vuoden uusista sanoista. Jotkut niistä tuntuvat vanhoilta tutuilta, jo kauan käytössä olleilta, toisia taas en ollut ennen listaan tutustumista ikinä kuullutkaan. Mutta tarvitseeko suomen kieli niitä kaikkia?
Uusia sanoja muka?
Diginomadi, ensitunnustelija, gravitaatioaalto, kaiketon, keppari…
Uusien sanojen tuttuus taitaa oikeastaan olla aika henkilökohtainen asia. Onhan ehkä luonnollista, että diginomadi on tuttu sana, jos itsekin on sellainen. Lintubongari en varsinaisesti ole, mutta ensitunnustelijakaan ei ollut minulle vieras termi, sillä sitä on käytetty melko paljon uutisissa.
Gravitaatioaalto-sanan esiintymistä listalla kyllä ihmettelen suuresti. Olen nimittäin etenkin nuorena ollut popularisoitujen tiedelehtien suurkuluttaja, ja muistan lukeneeni gravitaatioaalloista useamman kerran. No, ehkä sanan pääseminen listalle olikin vain viimevuotisen fysiikan Nobelin palkinnon ansiota…
Kaiketon-sanaa olen käyttänyt itsekin huumorimielessä jopa jo ennen kuin olen kuullut muiden sitä käyttävän. Tuttavapiiriini kun on jo kauan kuulunut monenlaisia ruokarajoitteita. Hauskaa, että se on nyt ”virallinen” sana!
Kepparin luulin olevan ihan normaali, arkinen lyhennys keppihevosesta. Ja arkikieltähän se Kotuksenkin mukaan on. Ehkä keppihevonen-sana virallisessa muodossaan on liian pitkä ja hankala nyt, kun keppareiden suosio on katossa?
Ai tuollaisiakin sanoja on…
kilpipiilea, lauluviiva, valumakakku, vebab, yhdyslääkäri…
Myös sanojen vieraus riippuu pitkälti puhujan omista kiinnostuksenkohteista ja elämäntilanteesta. Kilpipiilea, viime vuoden uusi suosikkimuotikasvi, on minulle täysin vieras sekä sanana että kasvina, sillä en todellakaan ole mikään viherpeukalo. Kebab puolestaan on sekasyöjälle tutumpi kuin vegaaninen vaihtoehto vebab.
Lauluviivasta en ollut ikinä ennen kuullutkaan, mutta minullahan ei olekaan päiväkodissa käyviä lapsia. Yhdyslääkärin merkitys olisi kyllä hyvä kaikkien ymmärtää, sillä jokainen voi joskus tarvita sellaisen palveluja.
Hieman yllätyin, että valumakakku oli minulle uusi termi. Pidän nimittäin leipomisesta ja kokeilen mielelläni myös uusia reseptejä. Muistelen kyllä nähneeni kakun englanninkielisen nimen myös joissakin nimeään lukuun ottamatta suomenkielisissä leivontaohjeissa.
Hyviä oivalluksia
kottipyörä, livetysten, pandala, rakkausperäinen, sarjapalauttaja…
Sanalistasta löytyy myös joitakin oikein oivallisia uudissanoja. Kottipyörä ilahduttaa; vanhoja kunnon kottikärryjä kannattaa hyödyntää myös uudissanoissa! Livetysten-sanalle löytyy myös varmasti areenansa; se ei ole niin juhlava kuin kasvotusten-sana.
Suomeen tulevien pandojen asuinpaikka on totta kai pandala – mikäs muukaan? Ja koska monelle asialle voi olla rakkausperäisiä syitä, sekin sana puolustaa paikkaansa suomen kielessä. Sen sijaan en tiedä, kuinka tärkeä sarjapalauttaja osuvuudestaan huolimatta suomelle on.
Uudissanat elämän merkki
Uusien sanojen syntyminen on merkki siitä, että kieli elää ja sillä menee hyvin. Kuollut kielihän ei tunnetusti enää kehity. Vaikka monen uudissanan elämä jää loppujen lopuksi yhtä lyhyeksi kuin alla olevan korennon, parhaat sanat kuitenkin selviytyvät ja kieli on taas himpun verran rikkaampi. Kieliluotsi Oy toivottaa kaikille oikein kielekästä ja uudissanaista alkanutta vuotta!