Suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen piiriin kuuluu sanojen lisäksi myös paljon merkkejä. Yksi hankalimmista lienee viiva – niitä on kun niin monenlaisia.
Mistä tietää, milloin mitäkin viivaa kuuluu käyttää? Milloin tulee lyhyt viiva, milloin tulee pitkä viiva, onko miinus vielä jotenkin erilainen kuin pitkä viiva, entäs sitten se tositosi pitkä viiva? Ja mistä ne edes löytää? Entä tuleeko viivojen ympärille välilyöntejä?
Yhdysmerkki
Tavallinen lyhyt viiva eli yhdysmerkki on kaikkein helpoimmin kirjoitettava viiva, sillä sille on kaikissa näppäimistöissä ihan oma näppäimensä. Yhdysmerkki on myös hyvin yleinen merkki suomen kielessä.
Sitä käytetään esimerkiksi yhdyssanan osien välissä silloin, kun alkuosa loppuu samaan vokaaliin, jolla jälkiosa alkaa, kuten sanassa perjantai-ilta. Yhdysmerkkiä käytetään myös sellaisissa yhdyssanoissa, joiden toinen osa on lyhenne, kirjainyhdistelmä, numero tai muu vastaava, esimerkiksi sanoissa A4-paperi, 50-vuotias tai taulu-tv.
Yhdysmerkin ympärille ei yleensä jätetä välilyöntejä. Poikkeuksena ovat yhdyssanat, joiden toinen osa on sanaliitto, kuten tee se itse -mies tai Los Angelesin -matka. Tuollaisissa sanoissa pitää olla tarkkana: jotkut tekstinkäsittelyohjelmat muuttavat yhdysmerkin itsestään ajatusviivaksi, jos yhdysmerkin yrittää kirjoittaa välilyönnin jälkeen. Se on kuitenkin väärin.
Ajatusviiva
Myös ajatusviivaa käytetään suomessa paljon – ainakin olisi tarkoitus. Valitettavan usein ajatusviiva kuitenkin korvataan yhdysmerkillä ilmeisesti siitä syystä, että ei jakseta kaivaa oikeaa merkkiä esiin. Sille kun ei ole olemassa yhtä omaa näppäintä. Tekstinkäsittelyohjelmien Lisää merkki -kohdan käyttäminen on ilmeisesti monille liian hankalaa. Toki voi olla vaikea tietää, mikä Lisää merkin viivoista sitten on se oikea ajatusviiva. Vastaus on ”en dash”.
Ajatusviivaa käytetään usein erottamassa virkkeen osia toisistaan – tällainen käyttö on hyvin tyypillistä. Lisäksi sitä käytetään päivämäärissä ja kellonajoissa, esimerkiksi 27.6.2015–26.6.2016 klo 9–16. Usein päivämäärissä ja kellonajoissa näkee kylläkin käytettävän ajatusviivan sijasta yhdysmerkkiä, jonka molemmilla puolilla on välilyönti, mutta silloin kyseessä on yleensä virhe.
Lisäksi ajatusviivaa käytetään esimerkiksi rajakohtailmauksissa, kuten matkareiteissä (Hamina–Lahti–Pihtipudas), tai urheilutapahtumien nimissä (Suomi–Venäjä-peli). Viivan ympärillä ei yleensä käytetä välilyöntejä. Välilyönnit ovat kuitenkin sallittuja, jos ne ovat tarpeen selvennyksen vuoksi.
Pitkä ajatusviiva
Pitkän ajatusviivan (—) nimi on ”em dash”. Sitä voidaan käyttää samalla tavalla kuin lyhyttä ajatusviivaa. Tavallisen lukijan silmiin se kuitenkin näyttää häiritsevän pitkältä, ja niinpä sen käyttö rajoittuukin usein pelkkänä repliikkiviivana toimimiseen. Pitkän ja lyhyen ajatusviivan käyttämisperiaatteita ja työnjakoa ei kuitenkaan ole vielä virallisesti luotu, ja niitä saa käyttää samoissa tilanteissa.
Miinus
Miinuksellekaan (−) ei ole olemassa tiukkoja sääntöjä. Toki suositeltavaa nykyisin on, että ensisijaisin vaihtoehto olisi se oikea miinusmerkki (etenkin tieteellisessä tekstissä). Silti myös ajatusviivaa saa käyttää miinuksen tilalla.
Mielestäni olisi kuitenkin huomattavasti selvempää, jos säännöt tiukentuisivat vielä lisää miinuksen osalta. Jos kerran kuitenkin joutuu menemään tekstinkäsittelyohjelman Lisää merkki -kohtaan, lienee aivan yhtä helppoa valita sieltä ”minus sign” kuin ”en dash”! Sitä paitsi useimmissa sellaisissa näppäimistöissä, joissa on numerot sivussa vielä erikseen, on myös oma näppäin miinukselle. Yhdysmerkkiä miinuksen tilalla ei nimittäin tulisi käyttää.
Viivat vaativat tarkistelua
Edellä on esitetty viivojen käytöstä vain erittäin pieni alkeiden murto-osa. Jo pelkästään viivojen käyttötarkoituksia on huomattavasti enemmän kuin tässä on mainittu. Niitä on myös enemmän kuin tavallinen pulliainen tulisi ajatelleeksikaan. Viivojen maailman koko kuva onkin erittäin suuri, monimutkainen – ja vaikea. Vaikean siitä tekee osaltaan se, että säännöt eivät kaikilta osin ole aivan vakiintuneet.
Lisäksi hyvienkin kirjoittajien viivojen käyttö saattaa olla todella holtitonta. Viivoihin ja niiden pituuksiin ei nimittäin kiinnitetä tarpeeksi huomiota edes yliopistojen kirjallisen viestinnän kursseilla. Niinpä myös ammatikseen kirjoittavien pitää usein tarkistella viivailmaisujaan kieliopeista.
Esimerkiksi urheilutoimittajat törmäävät viivoihin usein. Päänvaivaa saattaa aiheuttaa vaikkapa pelkästään jalkapallo-ottelun päättyminen siten, että toinen joukkue on tehnyt yhden maalin ja toinen kaksi. Minkäpituisia viivoja lopputulokseen tulisi silloin laittaa?
Tässä tapauksessa vastaus on ”en dash” ja yhdysmerkki, eli 1–2-lopputulos. Harmi vain, että kaikki urheilutoimittajat eivät vaivaudu ottamaan viivojen pituuksista selvää, jolloin niiden virheellinen käyttötapa leviää laajemmalle. Sitä voidaan sitten jossakin vaiheessa jopa alkaa pitää oikeana.
Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että myös viivasäännöt muuttuvat luonnostaan ajan myötä muun kielen mukana. Mikä piti paikkansa vielä parikymmentä vuotta sitten, ei välttämättä pädekään enää. Hyvänä esimerkkinä tästä on miinus, jonka käyttösäännöt ovat tiukentuneet aikojen saatossa koko ajan ja tiukentuvat näillä näkymin (ja toivottavasti) yhä edelleen.
Toki säännöt saattavat myös höllentyä. En kuitenkaan usko, että yhdysmerkkiä hyväksyttäisiin missään vaiheessa kaikenpituisten viivojen korvaajaksi, vaikka siltä se joskus kieltämättä vähän näyttää jo nykyäänkin. Vaikka viivojen pituutta täytyy aina vähän tarkistella, toivotaan kuitenkin, että viivojen monimutkainen maailma säilyy edelleen rikkautena suomen kielessä!
Eri pituisia viivoja käytetään suomen kielessä erilaisiin tarkoituksiin.
Kirjoitukseen on jätetty 2 kommenttia:
Jos tietoteknistä osaamista löytyy, voi Windows-koneisiin itse asentaa uuden suomalaisen näppäimistöasettelun esim. täältä: https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/uusinappis.html . Jukka Korpelan toteutus toimii hyvin. Asennuksen ja käyttöönoton jälkeen ajatusviivan – voi kirjoittaa alt-gr + yhdysmerkki -yhdistelmällä. Lisäbonuksena š ja ž onnistuvat myös (alt-gr + ’ + s/z), ja ß:n ja ç:n syöttäminen helpottuu saksaa ja ranskaa kirjoittaville.
Mac-koneissa on sisäänrakennettuna laajennettu suomalainen näppäimistöasettelu, joka ajaa saman asian, mutta se pitää käydä itse laittamassa päälle. iPhonella ajatusviivan saa painamalla pitkään yhdysmerkkiä. Myös muita erikoismerkkejä on piilotettu pitkän painalluksen taakse.
Artikkelin kirjoittaja
Kiitos paljon vinkistä! Täytyypä testata, pohjoissaamessakin kun käytetään hattuässää ja -zetaa melko paljon…